sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Opinto-ohjaajien tapaaminen 8.5.2014 Helsingissä
Sanna Pöysä, Viikin normaalikoulu

Normaalikoulujen lukioiden opinto-ohjaajat tapasivat LUTO-hengessä Helsingin Normaalilyseolla 8.5.2014. Tapaamisen tavoitteena oli jakaa tietoa siitä, miten eri lukioissa käytetään tieto- ja viestintäteknologiaa ohjauksessa sekä ideoida uusia käytänteitä yhdessä. Idea omaan tapaamiseen virisi opiskelijahuoltoryhmien LUTO-tapaamisessa talvella. Mukana kevään päivässä oli edustajia Helsingin norsseilta, Turusta, Tampereelta, Joensuusta ja Oulusta.

Päivän ohjelmassa oli “toimintatapapiknikin” lisäksi kaksi mielenkiintoista ulkopuolista puhujaa. Aamulla vierainamme olivat Auri Kohola ja Sara Peltola Taloudellisesta tiedotustoimistosta TAT:ista. He puhuivat Virtuaalisesta tiedeTET-konseptista. Siinä peruskoululaisilla on mahdollista suorittaa normaalin työelämään tutustumisjakson sijaan virtuaalinen tiedeTET. TiedeTET-jakson aikana oppilaat paneutuvat kotoa tai koulusta käsin yhteen tieteelliseen aiheeseen ja saavat siihen ohjausta alalla työskenteleviltä asiantuntijoilta. Virtuaaliseen tiedeTETiin on mahdollista päästä mukaan TAT:n kautta ottamalla yhteyttä Sara Peltolaan. TiedeTETin lisäksi meille esiteltiin TATin Asiantuntijaverkostoa, jonka kautta oppitunneille voi tilata videoyhteyden kautta asiantuntijavierailijan.

Iltapäivällä saimme vierailijaksi Riku Alkion Lentävästä liitutaulusta. Hän puhui meille pelipedagogiikasta ja esitteli virtuaalista Smart Feet -alustan käyttöä. Monella meistä heräsi innostus rakentaa pelialusta ohjauksen käyttöön. Esimerkiksi me Viikissä ideoimme, että lukiolaisille voisi rakentaa koulun sisällä tapahtuvan jatko-opintopelin, jossa opiskelijat suorittaisivat erilaisiin jatko-opintomahdollisuuksiin liittyen tehtäviä eri puolilla koulua. Peliä voisi hyödyntää paitsi abien ohjauksessa, mutta myös muokata lukion 2. vuoden opiskelijoiden ja peruskoululaisten käyttöön.

Päivän päätteeksi keskustelimme vielä Tampereen Jukka Vuorisen johdolla oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttumisesta ja sen vaikutuksesta ohjaustyöhön sekä jaoimme ideoita lukio-ohjauksen kehittämiseen.



Uusia toimintatapoja lukion aloittamiseen:
kokemuksia kokeettomasta koeviikosta ja TVT-taitojen opettamisesta
Sanna Pöysä, Viikin normaalikoulu

Viime lukuvuoden aikana lukiossamme, Viikin normaalikoulussa,  heräsi toive kokeilla uudenlaisia toimintatapoja aloittavien lukiolaisten kanssa. Tavoitteena oli ensinnäkin helpottaa ensimmäisen jakson opiskelutaakkaa: opiskelijat olivat aiempina vuosina kokeneet ensimmäisen jakson ja erityisesti koeviikon raskaana ja pelottavana. Halusimme myös kokeilla uusia arviointitapoja: miten olisi mahdollista vahvistaa muiden arviointitapojen käyttöä kokeen sijasta?

Kolmas tavoitteemme liittyi viime vuosina lisääntyneeseen TVT:n käyttöön opetuksessa. Miten varmistua siitä, että lukiolaiset osaisivat käyttää laitteitaan ja opetuksessa hyödynnettäviä ohjelmia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lukio-opintoja, mutta kuitenkin niin etteivät kaikki asiat tulisi opiskeltavaksi kiireessä oppitunneilla? Aiempina vuosina opiskelijat ovat kokeneet stressaavana sen,  että jokaisella oppiaineella on ollut omat ohjelmat, niihin on joutunut tutustumaan vaihtelevalla nopeudella ja laitteiden käyttöä ei ole ehtinyt rauhassa sisäistää. Yritimmekin miettiä, miten saisimme tarpeeseen vastattua ja helpotettua näiltä osin lukioon siirtymistä.

“Kokeeton koeviikko” järjestettiin niin, että jokainen opettaja sai itse päättää järjestetäänkö koetta vai ei sekä pidetäänkö kokeen paikalla normaali oppitunti. Myös lyhyempään kokeeseen kannustettiin ja lopulta kävikin niin, että vain muutamasta aineesta oli koeviikolla koe ja muissa arviointi toteutettiin pitkin jaksoa esimerkiksi erilaisin projektein ja välitestauksin. Opiskelijoilta kysymäni palautteen perusteella uudenlainen koeviikko herätti monenlaisia ajatuksia. Koeviikkoa odotettiin toisaalta helpottunein tunnelmin, kun etukäteen oli tiedossa, ettei kokeita ole useita ja että nekin ovat lyhyempiä kuin normaalisti. Kokeeton koeviikko myös ohjasi työskentelemään läpi jakson, mihin on hyvä oppia jo heti lukion aikana. Toisaalta kritiikkiä herättivät tehtävät, mitä kokeiden sijaan pyydettiin tekemään: osa opiskelijoista koki rankkana sen, että jakson aikana tuli niin paljon koetta korvaavia projekteja ja muita tehtäviä. Joillekin oli myös jäänyt olo, ettei lopullinen kokonaiskuva syntynyt, kun “isoon” kokeeseen kertaaminen jäi pois. Myös tiedonkulussa on jatkossa oltava tarkempi: opiskelijoille ei ollut selvinnyt tarpeeksi ajoissa mistä kaikista oppiaineista kokeita on ja missä taas ei. Jäämmekin pohtimaan miten toimia ensi vuonna ensimmäisen koeviikon suhteen ja miten kehittää kokeetonta koeviikkoa toimivammaksi.

Kokeeton koeviikko mahdollisti ensimmäisessä jaksossa sen, että saimme uusille opiskelijoille mahtumaan aiempaa enemmän yhteisiä ryhmäytys- ja koulutustilaisuuksia. Opiskelijoille järjestettiin ensimmäisellä viikolla Viikin Stärä peli (Smart Feet-alustalla), jossa he kilpailivat pienissä ryhmissä koulumme lähiympäristössä Afrikan tähden hengessä. Samalla he tutustuivat paitsi toisiinsa myös koulun lähiympäristöön ja laitteiden (tapletit, älypuhelimet) käyttöön. Viikin Stärän kanssa samaan päivään olimme järjestäneet myös muuta ohjelmaa: TVT-testin mittaamaan lähtötasoa ja tulevia koulutustarpeita sekä opon ja rehtorin pitämän tapaamisen kurssivalintojen tarkistamiseksi. Ensimmäiselle kouluviikolle osuikin uusille opiskelijoille vain yksi tavallinen koulupäivä, kun ryhmäytyminen jatkui loppuviikosta vielä perinteidemme mukaisesti yön yli kestävällä Kiljavan seminaarilla.

Toisella kouluviikolla uusille opiskelijoille järjestettiin ensimmäistä kertaa TVT-päivä. Päivän aikana opiskelijat kiersivät pienryhmissä opettajien järjestämissä TVT- tuokioissa ottaen haltuun opinnoissa tarvittavia ohjelmia ja muita taitoja. Pisteitä olivat
     Omien koneiden peruskäyttö ja ohjelmien lataus
     Opiskelutekniikka lukiossa
     GAFE- Googlen palvelut opiskelun tukena
     Tiedonhankinta kirjastossa
     ePortfolio-ohjelma Kyvyt.fi

Kokemuksemme TVT-päivästä olivat hyvät: opiskelijat saivat yhden päivän ajan keskittyä pelkästään TVT-taitojen oppimiseen ilman oppitunneilla olevaa kiirettä. Myös se toimi hyvin, että pisteitä oli useampia ja opiskelijaryhmät melko pieniä. Tällöin opiskelijoiden päivään tuli vaihtelevuutta ja heidän oli helpompi kysyä neuvoa kuin suuressa ryhmässä.


TVT-päivän jälkeen opiskelu lukiossa alkoi täysipainoisesti. TVT-taitoihin palattiin kuitenkin vielä kokeettoman koeviikon aikana, jolloin vapaaksi jääneille koepaikoille järjestettiin opiskelijoiden itsensä ja opettajien tärkeäksi kokemaa oppitunnin mittaista koulutusta (BYOD, Excel, Kielten oppimisalustat). Ensimmäinen koeviikko myös alkoi uusilla opiskelijoilla päivää muita myöhemmin, jotta alkujakson ryhmäytymisen ja TVT-päivän oppiaineissa menetettyjä tunteja saatiin korvattua. 

tiistai 25. marraskuuta 2014

Viikin normaalikoulun TVT-kuvioista



Viikin normaalikoulussa läppärit ovat nyt käytössä kolmatta lukuvuotta. Kokeilumme alkoi marraskuussa 2012, jolloin silloiset 1. vuosikurssin opiskelijat saivat laitteet käyttöönsä. Nyt menossa on siis kolmas ikäluokka.

Kahtena ensimmäisenä lukuvuonna opiskelijat saivat laitteensa koululta edulliseen hintaan panttia vastaan. Tämän lukuvuoden alussa tähän ei enää ollut varaa ja nyt jokainen hankkii itse oman laitteensa. Opiskelijoita kannustettiin hankkimaan riittävän pieni ja kevyt laite, jotta sitä viitsisi kantaa mukana. Laitekanta on nyt todella kirjava. 80 oppilaan joukosta löytyy ainakin 55 erilaista laitetta. Tämä on suuri ero aiempiin lukuvuosiin, jolloin lähes koko ikäluokalla oli sama laite. Laitteiden yo-kelpoisuuden testaaminen saattaa olla aikamoinen haaste lähitulevaisuudessa.
Totesimme melko pian, että oppilaiden TVT-taidoissa on suuria eroja ja yleisesti ottaen taidot olivat odotettua heikompia. Päätimmekin nyt järjestää 1. vuosikurssin oppilaille kohdistettua TVT-koulutusta heti lukuvuoden alussa, jotta laitteet saataisiin tehokkaampaan käyttöön. Koulutus järjestettiin koeviikolla. Kokeet olivat vain yhden oppitunnin mittaisia (yleensä koeaika klo 9.30-12.30)  ja kolmena koepäivänä opiskelijoilla oli koulutusta kokeen jälkeen. 
 Koulutuksen aiheita olivat:
  1.   BYOD, GAFE (mm. tunnusten hallinta), Mika Parviainen
  2.  Excel-koulutus, Ari Myllyviita
  3.  Edmodo (erityisesti kielten opetuksessa), kieltenopettaja

Koulussamme on aiemmin ollut käytössä eri opiskeluympäristöjä rinnakkain (Yammer, Moodle, Wikispaces, kyvyt fi jne.). Opiskelijat kokivat tämän sekavaksi ja siitä tuli melko paljon negatiivista palautetta. Lukion ykkösten kanssa suosimme nyt Edmodoa, jonka opiskelijat (ja opettajat) kokevat helpoksi käyttää. 

Kokeiden lyhentäminen ei liittynyt ainoastaan TVT-koulutukseen vaan haluamme muutenkin vähentää kokeen merkitystä ja kehittää monipuolisempia arviointikäytänteitä. Ykkösten koeviikko oli päivää lyhempi kuin muilla vuosikursseilla, jotta osaan oppiaineista saatiin yksi oppitunti lisää.
Eri vuosikurssit kantavat laitteita mukana vähän eri tavoin. Parhaiten ne kulkevat mukana 2.vuosikurssin opiskelijoilla, joilla on koulun puolesta hankitut kevyet hybridi-laitteet. Olemmekin olleet yllättyneitä, että yksi haaste on ollut saada opiskelijat kuljettamaan laitteita mukanaan. Osa käyttää tuntityöskentelyyn puhelinta, mikä ei ainakaan kirjoittaessa ole ihannevaihtoehto. Olemme myös kohdanneet odotettua enemmän muutosvastarintaa ja opiskelijat ovat toivoneet, että laitteita käytettäisiin vähemmän, jotta opiskeluun jäisi enemmän aikaa. 

Laitteiden kanssa on ollut jonkun verran teknisiä ongelmia. Tänä vuonna niitä on ollut vähemmän tai ne eivät enää tule samalla tavalla tietoomme, koska kaikilla ykkösillä on omat laitteet käytössä. Erilaisten ongelmien ratkaisemisessa olemme hyödyntäneet tutor-oppilaita, jotka ovat toimineet eräänlaisina mikrotukihenkilöinä. Tutorit koulutetaan 1. vuosikurssilla ja he toimivat muiden apuna 2. vuosikurssilla. Tutoreita on tänä lukuvuonna 10. Koulutuksen aiheita ovat mm. virustorjunta, tietoturva ja langattoman verkon tehokkuuden arviointi. Opiskelijat saavat toiminnasta yhden valinnaisen kurssin. Tavoitteena on, että nyt koulutettavat ykköset osaavat ensi vuonna testata laitteiden yo-kelpoisuuden.

Koulussamme on ollut paljon erilaista TVT-koulutusta, mutta sitä kaivataan edelleen. Erityisesti kaipaamme pedagogista keskustelua. Omien kokeilujen jakaminen ja niistä keskustelu omassa aineryhmässä on ollut hyödyllistä ja toivomme, että tällaiselle olisi enemmän aikaa. Myös arviointi mietityttää. Mikä on se lisäarvo mitä eri oppiaineissa haemme? Mikä on mielekästä arviointia TVT:ä hyödyntäen? Ainakin kielissä pelkäämme monivalinnan lisääntymistä. Sen sijaan, että pyrkisimme autenttiseen arviointiin, menemmekin ehkä arvioinnissa taaksepäin.

Koulumme haki ja sai EU:n myöntämää Erasmus+ -apurahaa opettajien täydennyskoulutukseen. Erasmus-hakemuksessa kirjattujen tavoitteiden pitää liittyä muuhun koulun kehitystoimintaan ja toimia tämän kehitystoiminnan tukena. Liitimme oman hakemuksemme LUTO-projektiin ja lukiomme kehitystoimintaan. Kolme koulumme opettajaa onkin jo ollut tänä syksynä TVT:n käyttöön liittyvillä kursseilla ja keväällä kaksi opettajaa lähtee varjostuskeikalle (job shadowing) Italiaan.
Annu Ojala
Ari Myllyviita