Aidinkieli ja kirjallisuus

Nimi ja oppiaine: Marja Maaniemi ja Päivi Soininen, äidinkieli ja kirjallisuus, Jyväskylän normaalikoulu

1. YLEISTIEDOT

Hyvän käytännön nimi: Smart Extreme Collaboration novellin avaamisen apuna

Tiivistelmä: Luetaan luokassa yhdessä novellia. Välillä pysähdytään opettajan esittämien kysymysten äärelle. Opiskelijoilla on iPadit, joilla he liittyvät QR-koodin avulla yhteiseen istuntoon ja pääsevät kirjoittamaan vastauksensa näkyville älytaululle. Vastauksista keskustellaan.

2. LUOKITTELUT

Kohderyhmä: Mikä tahansa vuosikurssi

3. KUVAUS

Menetelmän kuvaus ja tarvittavat resurssit: Työtapaa varten tarvitaan Smart Notebookiin Extreme Collaboration -sovellus, joka ladataan erikseen sivulta www.xc-collaboration.com/download. Oppilaat tarvitsevat iPadit, joilla liittyvät opettajan luomaan istuntoon. Opettaja pystyy määrittämään esim. vastausten määrän, vastaajien nimien näkymisen taululla jne. Opiskelijat pystyvät lisäämään taululle myös kuvia. Opettaja määrittelee myös esim. vastausajan.

Käytännön kokemuksia: Opiskelijat olivat heti alkuun innoissaan siitä, että kirjallisuuden käsittelyyn otettiin jokin uusi menetelmä. Sen avulla saatiin useammat opiskelijat mukaan keskusteluun ja rohkeasti vastaamaan kysymyksiin. Vastaamisen kynnystä madalsi se, että vastaajan nimeä ei aina tarvinnut tuoda esille. Kun vastaukset ovat taululla näkyvissä, opettajan on myös helppo tarttua niihin ja herätellä niistä keskustelua. Halutessaan opettaja voi tallentaa käydyt keskustelut, ja niitä voidaan vaikka jatkaa myöhemmin. Koska menetelmä oli mukaansatempaava, myös asiattomat kommentit ja pelleilyt karsiutuivat yleensä pois.

4. MENETELMÄN SOVELTAMINEN

Käyttötarkoitus: Käy kaunokirjallisuuden lisäksi kaikenlaisten tekstien avaamiseen tai esim. väittelyn harjoittelemiseen.

Nimi ja oppiaine: Piita Leppilahti, äidinkieli ja kirjallisuus Oulun normaalikoulu

           1. YLEISTIEDOT

Hyvän käytännön nimi: Keskustele lukemastasi kirjasta pienessä ryhmässä.

Tiivistelmä: Lukiolaiset lukevat romaanin. Koko luokan kirjallisuuskeskustelun sijaan  keskustelu käydään maksimissaan neljän hengen pienryhmissä. Keskustelu nauhoitetaan iPadilla ja tuotos lähetetään opettajalle joko AirDropin, iMessagen tai WhatAppin välityksellä. Opettaja arvioi keskustelun sisällön tallenteiden avulla.

2. LUOKITTELUT

Kohderyhmä: Kokonaisteosten pienryhmäkäsittelyyn sopiva tapa missä tahansa äidinkielen ja kirjallisuuden kurssissa.

3. KUVAUS

Menetelmän kuvaus: Oppilaat valitsevat lukemansa kirjan kahdesta vaihtoehdosta. Jokainen tekee kirjasta ohjatun kirjallisen lukupäiväkirjan. Lisäksi kirjasta ja sen herättämistä ajatuksista keskustellaan pienryhmissä ohjattujen kysymysten avulla, ja jokaisen oppilaan on osallistuttava keskusteluun omassa ryhmässään. Nauhoituksen jälkeen videotallenne lähetetään opettajalle katsottavaksi ja arvioitavaksi.

Käytännön kokemuksia: Kun nauhoitusta ohjeistetaan, jokaista ryhmää on muistutettava siitä, että jokaisen keskustelijan täytyy näkyä kuvassa ja että kaikkien äänten on kuuluttava selkeästi. Järkevintä on, että jokainen ryhmä lähettää opettajalle pienen näytteen, jonka avulla opettaja tarkistaa, että äänet kuuluvat kyllin selkeästi ja että kuvan laatu on moitteeton. Tsekkauksen jälkeen opettaja antaa ryhmälle luvan varsinaisen kirjallisuuskeskustelun tekemiseen.

                 Jos kirjallisuuskeskustelussa on esimerkiksi kolme erilaista keskustelun aihetta tai näkökulmaa, kannattaa nauhoitukset tehdä kolmena erillisenä klippinä. Näin tallenteiden siirtäminen on sujuvaa, koska tiedostojen koko pysyy järkevän kokoisena. Mikäli oppilaat tekevät keskustelun oppituntien ulkopuolisella ajalla, tuotos lähetetään iMessagen tai WhatsAppin avulla. Tunnilla tehtävät tallenteet on yksinkertaisinta siirtää opettajalle AirDropin välityksellä.

                 Tällaisen pienryhmäkeskustelun positiivisena puolena on se, että näin jokainen pääsee kertomaan ajatuksiaan luetusta teoksesta. Avoimessa tuntikeskustelussa yleensä vain äänekkäimmät tai näkemyksistään varmat oppilaat osallistuvat teoksesta keskusteluun. Pienryhmäkeskustelun myötä jokainen saa äänensä kuuluville.  Vielä kun oppilaat ovat saaneet muodostaa keskusteluryhmänsä itse, kynnys keskustella kirjan herättämistä ajatuksista madaltuu entisestään. Nauhoitteiden katselemisen avulla opettaja saa  käsityksen, miten kirjan  teema ja sisältö esimerkiksi rakenneratkaisuineen on ymmärretty ja ketkä ovat lukeneet kirjan ajatuksen kanssa.

4. MENETELMÄN SOVELTAMINEN

Käyttötarkoitus: Kirjallisuuskeskustelu pienryhmittäin antaa jokaiselle oppilaalle mahdollisuuden kertoa lukukokemuksestaan. Samalla opiskelijat saavat hyvän mahdollisuuden jakaa ajatuksiaan kirjasta ja lukukokemuksistaan - ja toivottavasti myös  keskustella erilaisista tulkinnoista ja näkemyksistä.

Tarvittavat resurssit: Kaksi romaania, joista oppilaat valitsevat toisen luettavakseen. Joko iPadin tai älypuhelimen videointimahdollisuuden sekä jonkin tallenteidensiirtomahdollisuuden. Tämä voi yksinkertaisimillaan olla vaikkapa iMessage, AirDrop tai WhatsApp.

Nimi ja oppiaine: Lasse Kemppainen, äidinkieli ja kirjallisuus  Oulun normaalikoulu

1. YLEISTIEDOT

Hyvän käytännön nimi: Herätä romaanihenkilö eloon kavereiden kanssa kirjoittamalla.

Tiivistelmä: Luetaan romaani. Valitaan siitä keskeinen henkilö ja laaditaan hänestä aikakauslehteen sopiva henkilöartikkeli, joka perustetaan kuviteltuihin haastatteluihin. Tehdään artikkelia ipadeilla Google Driveä hyödyntäen. Opettaja seuraa prosessia koko ajan. Keskeistä on yhdessä kirjoittaminen, koulussa ja kotona. Työ esitellään PechaKucha-tyyppisessä artikkeleiden myyntitilaisuudessa.

2. LUOKITTELUT

Kohderyhmä: Kokonaisteosten ryhmäkäsittelyyn sopiva työmuoto kaikissa äidinkielen lukiokursseissa.

3. KUVAUS

Menetelmän kuvaus: Opetellaan artikkelin tekstilajipiirteet ja laaditaan henkilöartikkeli. Artikkeli pohjautuu 2–3 hengen ryhmällä luettavana olevaan romaaniin, josta valitaan keskeinen henkilö. Teoksen lukuvaiheessa tehdään ideakarttaa kyseisestä henkilöstä. Sen jälkeen mietitään, keitä romaanin henkilöistä voidaan käyttää artikkelin kuviteltuina tietolähteinä, haastateltavina. Haastattelujen pohjalta rakennetaan artikkeli.

Käytännön kokemuksia: Ennen kuin aletaan tehdä romaanihenkilöstä artikkelia, on hyvä käyttää yksi tunti pienimuotoisempaan harjoitteluun. Hyödynsin siinä Särmä 2 -kirjan Veli ja sisar -satua, jonka Syöjätär-hahmosta tehtiin pienimuotoinen teksti.

Ilmaiset miellekarttaohjelmat eivät mahdollista etätyöskentelyä ryhmäläisten kanssa. Siksi jokainen rakensi omaa karttaansa. Tavalliset muistiinpanot tietysti luonnistuvat Google Driven kautta. Opettajana oli mukava seurata kirjoittamisen edistymistä. On huomattavasti helpompaa lukea opiskelijoiden tekstiä omalta ipadilta kuin kierrellä luokassa ja pyytää konseptipapereita luettavaksi tai käydä lukemassa tietokoneen ruudulta.

Ryhmäkirjoittamisen pedagogisia etuja on se, että eritasoiset kirjoittajat täydentävät ja tukevat toisiaan. Sen sijaan perässä kulkijat tulevat esille aika helposti: joko muut ryhmäläiset raportoivat laiskurista tai opiskelija itse kertoo tehneensä vähemmän töitä kuin muut. Pyysin yksilöpalautteen töistä, ja niissä opiskelijat luonnehtivat muun muassa työprosessin tasapuolisuutta.

4. MENETELMÄN SOVELTAMINEN

Käyttötarkoitus: Yhdessä kirjoittaminen auttaa kirjoittamisen ideoinnissa ja varsinaisessa kirjoitusprosessissa. Jaettu kirjoittamisympäristö mahdollistaa tasapuolisen työskentelyn ja myös sen, ettei opiskelijoiden tarvitse olla fyysisesti samassa paikassa työtä tehdessään.

Tarvittavat resurssit: Google Drive, SimpleMind-, Popplet- tai jokin muu miellekarttaohjelma, kymmenkunta romaania opetusryhmää kohti

Nimi ja oppiaine: Elias Heikkonen (TNK),  Äidinkieli ja kirjallisuus

1.YLEISTIEDOT
Hyvän käytännön nimi:  Turnitin-palvelun käyttö esseiden ja muiden kirjoitelmien tarkistamiseen.
Tiivistelmä:  Sähköinen järjestelmä kirjoitelmien keräämiseen ja palauttamiseen. Mahdollistaa usein käytettävien merkintöjen tallentamisen pikamerkinnöiksi, joita on helppo lisätä teksteihin, sekä valmiit arvostelutaulukot, joihin voi syöttää tarkatkin arviointikriteerit oppilaille tutustuttavaksi sekä opettajalle koottavaksi.
2. LUOKITTELUT
Kohderyhmä: kaikki lukiolaiset, jotka tekevät kirjallisia tehtäviä.
3. KUVAUS
Menetelmän kuvaus:  opettaja korjaa kirjoitelmat sähköisesti joko tietokoneen tai iPadin avulla.
Käytännön kokemuksia:  menetelmän parhaita puolia on ehdottomasti se, että korjaaminen ei vaadi paperikasojen kuljettelua. Tarkistaminen onnistuu hyvin missä ja milloin tahansa, kunhan laite on olemassa. Tarkistettavaa on myös helppo jakaa esimerkiksi harjoittelijoille. Myös valmiit pikakommentit helpottavat varsinkin tyypillisempien, mekaanisempien merkintöjen tekemistä. 
Heikompia puolia ovat käyttöliittymän tietyt graafiset kömpelyydet sekä se, että kommenttien lisäämistavat eivät ole niiden lukemisen kannalta aivan intuitiivisia. Osa kommenteista voi olla oppilaille vaikeasti luettavissa, ellei niitä asettele sopivasti tekstiin. Oppilaita pitää toki myös opettaa lukemaan Turnitin kommentteja ja tunnistamaan pikakommentteja.
4. MENETELMÄN SOVELTAMINEN
Käyttötarkoitus: Menetelmä on varauksin toimiva niin yksin kuin yhdessäkin tehtäviin kirjoitelmien tarkistamisiin.
Tarvittavat resurssit: Turnitin-palvelu, tietokone ja/tai iPad
Sovellettaessa otettava huomioon:  kannattaa kokeilla ja vertailla keskenään Turnitinin selain- ja iPadin app-versio, sillä kummankin käyttöliittymä on varsin erilainen.
5. LINKIT JA LIITTEET
https://www.youtube.com/watch?v=r9_mmowfEDo&list=PL59EB9C17B3F8C9C6

Nimi ja oppiaine: Sara Eeva (TNK) / äidinkieli

1.YLEISTIEDOT
Hyvän käytännön nimi:  Sähköinen miellekartta ilmaisella Mindmup-sovelluksella, myös Popplet-sovellusta käytetty
Tiivistelmä:  Opiskelijat tekevät miellekartan ja jakavat sen verkossa, esim. Moodlessa, toisilleen. Miellekartta toimii esimerkiksi runon tai novellin avaajana ja auttaa kertaamaan pohjatekstin kirjallisuusesseeseen, tekstitaidon tehtävään tai IB-loppukokeeseen .
2. LUOKITTELUT
Kohderyhmä: Kaikki lukiolaiset, myös opetusharjoittelijat
3. KUVAUS
Menetelmän kuvaus:  Yksin tai ryhmissä opiskelijat purkavat tekstin kirjallisuuskäsitteiden avulla ja tekevät miellekarttamuistiinpanot. Helppokäyttöinen!
Käytännön kokemuksia:  Auttaa muistamaan olennaiset asiat. Koska runo- tms. tulkinnat ovat erilaisia, miellekartta ei riitä, ellei ole itse tehnyt purkutyötä. Toimii siis lähinnä kertaamisen apuna. Olen myös antanut läksyksi miellekartan tekemisen niin, että linkki valmiiseen karttaan lähetetään  Moodleen tai sähköpostiin. Nopeasti näkee, miten opiskelija on tekstin prosessoinut.
4. MENETELMÄN SOVELTAMINEN
Käyttötarkoitus: Auttaa olennaisen erottamisessa analyysivaiheessa ja kirjallisuuskäsitteiden sekä tekstin sisällön muistamisessa. Helppo jakaa muille.
Tarvittavat resurssit: Mindmup on ilmainen ja helppokäyttöinen ohjelma, kuten Poppletkin
Sovellettaessa otettava huomioon:  Vain omilla tunnuksillaan kartan luonut voi muokata miellekarttaa Poppletissa.
4. KUVAT JA VIDEOT
Esimerkkejä kaunokirjallisuuden pohjalta tehdyistä miellekartoista:
http://www.mindmup.com/#m:a14b19a0c0365f01314d150eed63943393
http://popplet.com/app/index.php#/1374903 

  

Nimi ja oppiaine: Katri Karvonen (äidinkieli) ja Jani Kiviharju (tietotekniikka), Helsingin normaalilyseo

1.YLEISTIEDOT

Hyvän käytännön nimi:  Lukiolaisten opiskelutaitojen kurssi.

Tiivistelmä: Lukion 1. vuosikurssin opiskelijoiden opiskelutaitojen kurssi lukio-opintojen alkuun. Kurssin tavoitteena on tutustuttaa lukiolaiset koulun laitteisiin, verkkoinfrastruktuuriin ja virtuaalisiin oppimisympäristöihin. Lisäksi tavoitteena on helpottaa oman henkilökohtaisen tietokoneen käyttöönottoa ja yleisemmin tietotekniikan käyttöä opiskelussa. Tavoitteena on myös varmistaa kaikille lukiolaisille riittävät perustaidot sekä helpottaa siirtymää peruskoulusta lukioon. Kurssilla opiskellaan keskeiset periaatteet tietoturvasta, tekijänoikeuksista ja tiedonhausta sekä tiedon muokkaamisesta osaksi omaa tekstiä.  Kurssin ohjaajina syksyllä 2014 toimivat äidinkielen opettaja Katri Karvonen ja tietotekniikan opettaja Jani Kiviharju.

2. LUOKITTELUT

Kohderyhmä: Lukion 1. vuosikurssin opiskelijat. Käytänne on oma kurssikokonaisuutensa, mutta sen osia voisi hyödyntää missä tahansa oppiaineessa.

3. KUVAUS

Menetelmän kuvaus: 

Kurssin aluksi opiskelijat loivat itselleen tunnukset koulun Edu2.0-opiskeluympäristöön ja tutustuivat toisiinsa verkkoympäristön chatissa ennalta kirjoitettujen aiheiden avulla (mm. Kerro muille, mikä on paras tapa nauttia elämästä./Mitä odotat lukio-opiskelulta?/ Miksi lukion ykkösille tulisi tai ei tulisi järjestää nasutusta?).

Kurssin aikana käytettiin monipuolisesti oppimisympäristöön liittyviä työkaluja. Lukiolaiset saivat tuntien teemoihin liittyen etätehtäviä, joilla he valmistautuivat tulevaan aiheeseen tai vahvistivat opiskellun teeman osaamistaan. Ennen museovierailua he harjoittelivat tiedonhakua ja tutustuivat samalla näyttelyn aiheeseen (Tove Jansson). Käytetyt hakukeinot ja hakusanat kirjoitettiin tunnilla kaikkien näkyville Padlet-palveluun ja sen pohjalta mietittiin jatkokeinoja tehostaa tiedonhakua. Vastauksia etätehtävien kysymyksiin kirjoitettiin kunkin opiskelijan omaan sähköiseen portfolioon, joka löytyi oppimisympäristöstä. Opiskelijat myös kirjoittivat pareittain museovierailuraportin oppimisympäristön wikisivulle ja saivat saman wikin kautta palautteen tekstistään.

Kurssilla tehtiin ryhmätyönä TVT-teemaiset Prezi-esitykset (aiheina mm. Google Drive, Creative Commons, Evernote ja Khan academy), jotka kerättiin yhdeksi tietopankiksi. Kurssin lopuksi opiskelijat täyttivät elomake-pohjaisen itsearviointi- ja palautekyselyn (https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/53729/lomake.html).

Eräs kurssin keskeinen piirre oli, että kaikki opettajien jakamat ja opiskelijoiden luomat materiaalit jäävät oppimisympäristön kautta opiskelijoiden hyödynnettäviksi koko lukio-opiskelun ajaksi. Vastaavasti opiskelijoiden portfolioon palauttamat työt, verkkokeskustelut, wikiraportit, Prezi-esitykset ja muut tehtävien vastaukset ovat helposti opettajien tutustuttavissa ja käytettävissä arvioinnin pohjana sekä pidemmällä aikavälillä opiskelijan kehityksen seurantavälineenä esimerkiksi äidinkielen opinnoissa. Oppimisympäristö toimi joustavasti materiaalin jakamisen, pari- ja ryhmätehtävien työstämisen sekä töiden palautuksen paikkana.

Käytännön kokemuksia:

Kaikkiaan kokemus kurssista oli positiivinen. Opiskelijoiden palaute kurssista kokonaisuutena oli hyvää (opiskelija-arvion ka. 8,1) ja kurssi koettiin enimmäkseen hyödyllisenä. Opiskelijat huomasivat, että virtuaalinen oppimisympäristö on kätevä paikka työskentelyyn ja töiden palauttamiseen, mutta vaatii jonkin verran totuttelua. Selvästi vielä enemmän tarvitaan työskentelyn ohjausta ja apua opiskelun ja etätehtävien aikataulutukseen. Monella lukiolaisella etätehtäviä kasaantui loppujaksoon ja se aiheutti turhautumista, jolta olisi vältytty pilkkomalla työ sopiviin osiin ja pitämällä omasta työskentelyaikataulusta huolta.

4. MENETELMÄN SOVELTAMINEN

Käyttötarkoitus:

Kurssikokonaisuus sopii lukio-opintojen alkuun. Yksittäisiä menetelmän osia voi käyttää erityisesti kielten ja reaaliaineiden opiskelussa: verkkokeskustelu, wikiraportointi ja Prezi sopivat näihin aineisiin hyvin. Ympäristöksi tarvitaan jokin nykyaikainen verkko-opiskeluympäristö, josta löytyy tyypilliset yhteisöllisen (sosiaalisen) median työkalut. Vaihtoehtoisesti keskustelua voisi käydä esimerkiksi Today’s meet palvelussa ja wikityöt Wikispaces-palvelussa, jotka ovat opetuskäyttöön maksuttomia.

Tarvittavat resurssit:

Yllä mainitun verkkoympäristön ja opettajien lisäksi opiskelijoille tarvitaan tietokoneet käyttöön, joko koulun puolesta tai itse hankittuina.