Nimi ja oppiaine: Anu Isotalo (TNK), psykologia & TOK (IB)
1.YLEISTIEDOT
Hyvän käytännön nimi: Socrative apuvälineenä läksyn- ja mielipiteen
kyselyissä reaaliaineissa.
Tiivistelmä: Ilmaista Socrative-ohjelmaa voi käyttää reaaliaineissa muun muassa nopeaan kiteyttävään läksynkyselyyn tunnin alussa tai mielipidegallupien tekoon tunnin aikana.
2. LUOKITTELUT
Kohderyhmä: lukiolaiset
3. KUVAUS
Menetelmän kuvaus: Lukiolaiset kirjautuvat sisään Socrative ”luokkahuoneeseen” opettajan antamalla luokkahuonenumerolla ja vastaavat opettajan antamaan kysymykseen omalla nimellään. Kyseessä voi olla esim. yksi kysymys edellisen tunnin asiasta tai läksynä olleesta tekstistä (short answer question-toiminto). Yksilöllisten vastausten kautta opettaja saa palautetta siitä, miten hyvin asia on ymmärretty ja miten sitä on tulkittu. Opiskelijat, jotka syystä tai toisesta eivät ole osallistuneet keskusteluihin tunnilla, mutta osaavat asian, voivat osoittaa osaamistaan Socrativen avulla (ja ehkä jatkossa rohkaistua vastaamaan useammin myös suullisesti oppitunnilla). Socrative tuo nopeasti esiin myös sen, miten moni on tai ei ole lukenut läksyä.
Socrativeen voi myös tehdä ja tallentaa valmiita pidempiä kyselyjä, jotka voi tuntitilanteessa aktivoida opiskelijoiden vastattavaksi.
Käytännön kokemuksia: Socrative on nopea käyttää luokkatilanteessa. Ohjelma mahdollistaa sen, että useampi voi vastata käyttäen samaa laitetta, jos omasta läppäristä on akku loppu, kännykkä jäi kotiin, tms. Socrative luo vastauksista excel-taulukon, jonka voi tallentaa heti, hakea myöhemmin tai lähettää sähköpostiinsa. Tämä mahdollistaa tulosten hyödyntämisen ja tarkastelun myöhemmin.
4. MENETELMÄN SOVELTAMINEN
Käyttötarkoitus: Socrativea voi soveltaa nopeana läksyn- tai mielipiteen kyselynä jokaisessa oppiaineessa. Soveltuu myös erilaisiin kyselyihin ja äänestyksiin RO-tuokioissa.
Tarvittavat resurssit: Opettajalla ja opiskelijoilla tulee olla käytössään nettiyhteys ja sen käyttöön soveltuva laite (läppäri, ipad, älypuhelin).
5. LINKIT JA LIITTEET
Linkit: http://m.socrative.com/lecturer/#lecturerLogin (opettajalle kirjautumista varten)
Nimi ja oppiaine: Elise Salonen (TNK), psykologia
1.YLEISTIEDOT
Hyvän käytännön nimi: Blogin käyttö opetuksessa
Tiivistelmä: Lukiolaiset pitivät blogia yhdestä IB-psykologian kurssista
2. LUOKITTELUT
Kohderyhmä: Toimii varmasti kaikilla lukion luokilla. Erityisesti ehkä reaaliaineissa?
3. KUVAUS
Menetelmän kuvaus: Lukiolaiset pitivät kurssiblogia; jokainen oppilas sai vastuulleen yhden oppitunnin, josta hän kirjoitti blogiin merkinnän (teoriat/tutkimukset, joita tunnilla käsiteltiin + kotiläksyistä esiin nousseita asioita yms.) Päivämäärät jaettiin kurssin alussa, ja oppilaita vielä muistutettiin tuntien alussa blogin kirjoittamisesta. Muut oppilaat kommentoivat merkintää. Pyysin oppilaita lisäämään jokaiseen merkintään jonkun kysymyksen, johon voi vastata kommenteissa, mikäli ei keksi muuta kommentoitavaa itse asiasta.
Käytännön kokemuksia: Menetelmä toimi todella hyvin. Kun yksittäinen oppilas on vastuussa yhdestä merkinnästä, tulee tuloksestakin parempi kuin jos blogi olisi toteutettu ryhmittäin. Oppilaat itse olivat hyvin tyytyväisiä menetelmään. He sanoivat, että se helpotti erityisesti kokeeseen kertaamisessa.
4. MENETELMÄN SOVELTAMINEN
Käyttötarkoitus: Toimii varmasti erilaisilla ryhmillä ja useissa aineissa. Pystyy muokkaamaan omiin tarkoituksiin hyvin. Ei tarvitse esim. olla yksi kirjoitus per oppitunti, vaan vaikkapa aihealueittain tms.
Tarvittavat resurssit: Erilaisia blogialustoja on monia: itse käytin blogspot.com sivustoa, jossa pystyi luomaan suljetun ympäristön oppilaille. Tämä oli siitä hankalampaa kuin avoimet ympäristöt, että jouduin ”kutsumaan” jokaisen oppilaan sivustolle ennen kun he pystyivät sitä lukemaan, ja tähän tarvittiin jokaiselle g-mail-sähköpostiosoite.
Sovellettaessa otettava huomioon: Ainut mitä itse mietin liittyi juuri noihin alustojen avoimuuteen, mutta suljettuja ympäristöjä on siis myös tarjolla.
KoulupsykologiTiivistelmä: Ilmaista Socrative-ohjelmaa voi käyttää reaaliaineissa muun muassa nopeaan kiteyttävään läksynkyselyyn tunnin alussa tai mielipidegallupien tekoon tunnin aikana.
2. LUOKITTELUT
Kohderyhmä: lukiolaiset
3. KUVAUS
Menetelmän kuvaus: Lukiolaiset kirjautuvat sisään Socrative ”luokkahuoneeseen” opettajan antamalla luokkahuonenumerolla ja vastaavat opettajan antamaan kysymykseen omalla nimellään. Kyseessä voi olla esim. yksi kysymys edellisen tunnin asiasta tai läksynä olleesta tekstistä (short answer question-toiminto). Yksilöllisten vastausten kautta opettaja saa palautetta siitä, miten hyvin asia on ymmärretty ja miten sitä on tulkittu. Opiskelijat, jotka syystä tai toisesta eivät ole osallistuneet keskusteluihin tunnilla, mutta osaavat asian, voivat osoittaa osaamistaan Socrativen avulla (ja ehkä jatkossa rohkaistua vastaamaan useammin myös suullisesti oppitunnilla). Socrative tuo nopeasti esiin myös sen, miten moni on tai ei ole lukenut läksyä.
Socrativeen voi myös tehdä ja tallentaa valmiita pidempiä kyselyjä, jotka voi tuntitilanteessa aktivoida opiskelijoiden vastattavaksi.
Käytännön kokemuksia: Socrative on nopea käyttää luokkatilanteessa. Ohjelma mahdollistaa sen, että useampi voi vastata käyttäen samaa laitetta, jos omasta läppäristä on akku loppu, kännykkä jäi kotiin, tms. Socrative luo vastauksista excel-taulukon, jonka voi tallentaa heti, hakea myöhemmin tai lähettää sähköpostiinsa. Tämä mahdollistaa tulosten hyödyntämisen ja tarkastelun myöhemmin.
4. MENETELMÄN SOVELTAMINEN
Käyttötarkoitus: Socrativea voi soveltaa nopeana läksyn- tai mielipiteen kyselynä jokaisessa oppiaineessa. Soveltuu myös erilaisiin kyselyihin ja äänestyksiin RO-tuokioissa.
Tarvittavat resurssit: Opettajalla ja opiskelijoilla tulee olla käytössään nettiyhteys ja sen käyttöön soveltuva laite (läppäri, ipad, älypuhelin).
5. LINKIT JA LIITTEET
Linkit: http://m.socrative.com/lecturer/#lecturerLogin (opettajalle kirjautumista varten)
Nimi ja oppiaine: Elise Salonen (TNK), psykologia
1.YLEISTIEDOT
Hyvän käytännön nimi: Blogin käyttö opetuksessa
Tiivistelmä: Lukiolaiset pitivät blogia yhdestä IB-psykologian kurssista
2. LUOKITTELUT
Kohderyhmä: Toimii varmasti kaikilla lukion luokilla. Erityisesti ehkä reaaliaineissa?
3. KUVAUS
Menetelmän kuvaus: Lukiolaiset pitivät kurssiblogia; jokainen oppilas sai vastuulleen yhden oppitunnin, josta hän kirjoitti blogiin merkinnän (teoriat/tutkimukset, joita tunnilla käsiteltiin + kotiläksyistä esiin nousseita asioita yms.) Päivämäärät jaettiin kurssin alussa, ja oppilaita vielä muistutettiin tuntien alussa blogin kirjoittamisesta. Muut oppilaat kommentoivat merkintää. Pyysin oppilaita lisäämään jokaiseen merkintään jonkun kysymyksen, johon voi vastata kommenteissa, mikäli ei keksi muuta kommentoitavaa itse asiasta.
Käytännön kokemuksia: Menetelmä toimi todella hyvin. Kun yksittäinen oppilas on vastuussa yhdestä merkinnästä, tulee tuloksestakin parempi kuin jos blogi olisi toteutettu ryhmittäin. Oppilaat itse olivat hyvin tyytyväisiä menetelmään. He sanoivat, että se helpotti erityisesti kokeeseen kertaamisessa.
4. MENETELMÄN SOVELTAMINEN
Käyttötarkoitus: Toimii varmasti erilaisilla ryhmillä ja useissa aineissa. Pystyy muokkaamaan omiin tarkoituksiin hyvin. Ei tarvitse esim. olla yksi kirjoitus per oppitunti, vaan vaikkapa aihealueittain tms.
Tarvittavat resurssit: Erilaisia blogialustoja on monia: itse käytin blogspot.com sivustoa, jossa pystyi luomaan suljetun ympäristön oppilaille. Tämä oli siitä hankalampaa kuin avoimet ympäristöt, että jouduin ”kutsumaan” jokaisen oppilaan sivustolle ennen kun he pystyivät sitä lukemaan, ja tähän tarvittiin jokaiselle g-mail-sähköpostiosoite.
Sovellettaessa otettava huomioon: Ainut mitä itse mietin liittyi juuri noihin alustojen avoimuuteen, mutta suljettuja ympäristöjä on siis myös tarjolla.
Lukiolaisille järjestetään joka syksy stressinhallintakurssi. Tällä soveltavalla kurssilla käytetään yhtenä työvälineenä mobiililaitteissa (iPhone, iPad, android-puhelimet) toimivaa mindfullness-ohjelmaa (www.oivamieli.fi), jonka avulla voi päivittäin kehittää omia tietoisuustaitojaan.
Nimi ja oppiaine: Kristiina Holm, psykologia, Helsingin normaalilyseo
1. YLEISTIEDOT
Hyvän käytännön nimi: Edu2.0-verkko-oppimisympäristön käyttö psykologian
opiskelussa
Tiivistelmä: Käytimme Edu2.0-verkko-oppimisympäristöä hyödyksi lukion 2. ja 3.
vuosikurssin opiskelijoiden sosiaalipsykologian (PS6) kurssilla. Kurssin
tavoitteena on esimerkiksi syventää sosiaalipsykologiaa tieteenalana ja
selvittää, miten sosiaalinen vuorovaikutus, kulttuuri, erilaiset ryhmäilmiöt ja
tilannetekijät vaikuttavat ihmisen käyttäytymiseen ja psyykkiseen kehitykseen.
Hyödynsimme verkko-opiskeluympäristöä monin eri tavoin kurssilla, ja ideat ovat
todennäköisesti hyvin sovellettavissa myös muihin reaaliaineisiin.
2. LUOKITTELUT
Kohderyhmä: Lukion 2. ja 3. vuosikurssin opiskelijat.
3. KUVAUS
Menetelmän kuvaus:
- Kurssin aluksi
opiskelijat kirjautuivat koulussamme käytössä olevaan Edu2.0-opiskeluympäristöön opettajan luomalle PS6 kurssille.
Kurssisuunnitelma ja kurssin opetussuunnitelma käytiin yhdessä läpi ensimmäisellä
tunnilla, minkä jälkeen ne tallennettiin Eduun.
- Kurssisuoritus
perustui tuntityöskentelyyn ja oppimispäiväkirjaan. Oppimispäiväkirjan ohjeet
tallennettiin Eduun kurssin Työtehtävät-osioon. Oppimispäiväkirjaa oli
mahdollista kirjoittaa Edun sähköiseen portfolioon tai käsin vihkoon.
Oppimispäiväkirjan palautus oli kurssin viimeisellä tunnilla.
- Opettaja teki
kurssin jokaisesta oppitunnista yhteenvedon Edun Oppitunnit-osioon. Siinä
olevan kalenteritoiminnon ansiosta oppitunnit asettuivat kätevästi
aikajärjestykseen ja tunneilta poissaolleet opiskelijat saattoivat helposti
seurata mitä tunneilla oli tehty. Oppituntien yhteenvetoihin opettaja kirjasi
lyhyesti kunkin oppitunnin aiheen, tunnin kulun, tehdyt tehtävät ja
muistiinpanot. Muistiinpanoja ei tarvinnut välttämättä kirjoittaa
oppitunneilla, koska ne löytyivät Edusta.
- Oppitunneilla
yhteisen tiedon koontiin käytettiin mm. Padletia ja AnswerGardenia. Niistä
opettaja tallensi kuvakaappaukset yllä mainittuihin oppituntien yhteenvetoihin.
- Opiskelun
välineenä Edua hyödynnettiin sekä yksilö- että yhteistöissä. Esim.
sosiaalisaatiota ja individuaatiota opiskelijat saivat opiskella kahden
oppitunnnin ajan yksin tai parin kanssa. Ohjeet työskentelyyn olivat Edun
Työtehtävät-osiossa, johon opiskelijat saattoivat suoraan vastata ja tallentaa
tekemänsä työt.
- Erityisen
onnistunut kokemus Edun käytöstä saatiin vertaisarvioinnin
välineenä. Vertaisarvioidut työt käsittelivät aggressiivisuutta ja
prososiaalista käyttäytymistä. Opiskelijat perehtyivät aiheeseen itsenäisesti
ja kirjoittivat opettajan ohjeiden avulla tekstit, jotka he tallensivat joko
omaan portfolioonsa tai työtehtäviin. Sillä aikaa kun opiskelijat tutkivat
aihetta ja kirjoittivat tekstejään, opettaja avasi jokaiselle opiskelijalle omalla
nimellään otsikoidun keskustelun Edun Keskustelualueelle. Sen jälkeen opetusryhmä
jaettiin työpareiksi. Opiskelijat siirsivät itsenäisesti tai opettajan
avustuksella valmiit tekstinsä keskustelualueelle oman nimensä kohdalle. Työpari luki tekstin ja kommentoi sitä
vertaisarviointia varten annettujen ohjeiden avulla. Alkuperäinen teksti ja
vertaisarviointi jäivät keskusteluketjuksi näkyville, mikä mahdollisti
opettajalle molempiin tutustumisen helposti. Tähän työhön käytettiin 2,5
oppituntia.
- Käytimme myös Edun
wikiä yhdellä oppitunnilla siihen, että opiskelijat saivat yksin tai parin
kanssa laatia wikiin kysymyksiä ryhmäilmiöihin liittyen. Näitä kysymyksiä
opettaja hyödynsi myöhemmällä oppitunnilla, jolle oli laatinut ryhmä-aiheisen
Kahootin.
4. MENETELMÄN SOVELTAMINEN
Käyttötarkoitus:
Edu2.0- verkko-opiskeluympäristö,
kuten mikä tahansa vastaavilla toiminnoilla varustettu verkko-opiskeluympäristö,
sopii mainiosti reaaliaineiden opiskeluun. Se antaa hyvät välineet opiskeluun
ja lisäksi sitä voi käyttää kurssin aikana esim. oppituntien materiaalien
jakoon ja kurssikalenterina. Edun hyvä puoli on myös se, että sieltä löytyy tyypilliset
sosiaalisen median työkalut. Erityisesti vertaisarviointi Edun avulla oli
myönteinen kokemus. Opiskelijat onnistuivat melko mutkattomasti siirtämään
kirjoittamansa tekstit keskustelualueelle, ja vertaisarvioinnin tekninen toteutus
keskustelumuotoisena toimi hyvin. Opiskelijat onnistuivat hienosti kohdistamaan
vertaisarviointinsa toistensa töihin, eivät ihmisiin. Vertaisarviointi tehtiin
seuraavanlaisten ohjeiden avulla, ja niitä voinee hyödyntää muissakin
oppiaineissa:
1)
Arvioi työn selkeyttä:
- Miten ymmärrettävästi
käsitteet ja teoriat oli selitetty? Jäivätkö käsitteet selittämättä?
- Minkä ymmärsit helposti?
Entä mitä et oikein ymmärtänyt?
2) Mitä asioita itse opit, kun luit parisi työn? / Mikä
työssä oli erityisen hyvää?
3) Parannusehdotukset työhön: "Tämä tulisi vielä
paremmaksi, jos…", "Voisit ehkä..."
4)
Vapaat kommentit.
Tarvittavat resurssit:
Verkkoympäristön ja
opettajan lisäksi opiskelijat tarvitsevat tietokoneet tai mobiililaitteet, joko
koulun puolesta tai itse hankittuina. Tällä psykologian kurssilla opiskelijat
käyttivät Edu 2.0:aa tietokoneilla, iPadeilla ja älypuhelimilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti