Aktiivisempi
LUTO:n parissa työskentely aloitettiin Viikissä joululoman jälkeen. Hankkeesta
keskusteltiin pitkään lukiopedagogiikkaa pohtivassa työryhmässä, jossa on
edustajia lähes kaikista aineryhmistä. Parin tunnin keskustelun aikana
pystyttiin kuitenkin vain raapaisemaan pintaa, sillä hankkeeseen kirjatut
tavoitteet ovat kunnianhimoisia. Halua (ja tarvetta) kehittää ja pohtia lukion
toimintakulttuuria kyllä löytyy.
Seuraavaksi
aihe otettiin esiin opettajainkokouksessa, jossa opettajat miettivät
aineryhmittäin mitä hankkeeseen kirjatut tavoitteet voisivat merkitä oman
aineen kohdalla. Tukena aineryhmillä oli Katrina Vartiaisen tekemä PowerPoint,
johon on hyvin tiivistetty olennainen hankkeesta. (Kiitos, Katrina!) Aineryhmän
mahdolliset tavoitteet kirjattiin ranskalaisin viivoin ja lähetettiin
koordinaattorille.
Eri
aineryhmien ajatukset ja ideat erosivat aika paljon toisistaan. Melko suuren
osan tavoitteista voisi kuitenkin kirjata kolmen pääotsikon alle.
1.
Arvioinnin monipuolistaminen
Yleisesti
voi todeta, että aineryhmissä oli kiinnostusta pienentää loppukokeen merkitystä
ja kehittää erilaisia prosessi-, vertais- ja itsearvioinnin muotoja, ei tosi
välttämättä digitaalisesti. Opiskelijoiden olisi hyvä saada enemmän oppimista
tukevaa palautetta kurssin aikana. Viikissä myös harkitaan kokeilua, jossa koeviikosta
luovuttaisiin lukion 1. vuosikurssin 1. jaksossa. Tämä luultavammin
monipuolistaisi arviointia. Koeviikon päivät haluttaisiin hyödyntää kahdella
tavalla. Saisimme enemmän aikaa läppäreihin tutustumiseen, ohjelmien
lataamiseen jne., mikä helpottaisi ja tehostasi tuntityöskentelyä lukuvuoden
alussa. Lisäksi aika hyödynnettäisiin opiskelustrategioiden opiskeluun.
2.
Yhteisöllisen työskentelyn kehittäminen
Tähän
oli kiinnostusta ensisijaisesti TVT:ä hyödyntäen (Yammer, wiki-selostukset,
elomake/Socrative-käsitetesti jne). Myös oppimista tukeva sosiaalinen
kanssakäyminen koettiin tärkeäksi.
Äidinkielen aineryhmä puolestaan oli kiinnostunut yhteistyöstä koulun
ulkopuolella (vierailut päiväkotiin/vanhainkotiin, haastattelut, vapaaehtoistyö).
3.
TVT-työskentelyn tuen kehittäminen
TVT:n
hyödyntämiseen ja opettajien kouluttamiseen on panostettu Viikissä jo parin
vuoden ajan. Lukion 1. ja 2. vsk opiskelijoilla on läppärit käytössä. Vaikka
monenlaista on tehty, muutos on hidas. Opiskelijoiden taidoissa on melko suuria
eroja ja koneiden kanssa jonkun verran teknisiä ongelmia. Olemme keränneet
opiskelijoilta palautetta ja pyrimme huomioimaan sen TVT-tukea kehittäessä.
Myös opettajien taidoissa on suuria eroja ja koulutukseen on edelleen tarvetta.
Viikki
on kutsunut muiden norssien vieraiden kielten opettajat vierailulle 2.4.
Osallistujalistalla on nyt 35 nimeä. Tarkoituksena on jakaa omia hyviä TVT-käytänteitä
ja jokainen norssi vastaa osaltaan ohjelmasta valmistamalla noin 20-30 min
esityksen. Ajatuksena on keskittyä nimenomaan pedagogiseen näkökulmaan
esimerkiksi erilaisten sovellusten esittelyn sijaan. Lisäksi tilaisuudessa puhuu Krista
Kindt-Salojärvi, jolla on vuosien kokemus TVT:n aktiivisesta hyödyntämisestä
kielten opetuksessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti