perjantai 29. elokuuta 2014

Sähköistä kielisalkkutyöskentelyä

Keväällä 2014 toteutimme lukion B-ruotsin kolmannen kurssin (RUB3) kahden ryhmän kanssa sähköisenä kielisalkkuna. Suunnittelin kurssin yhdessä Aino Kinnusen kanssa, joka tekee aiheesta maisterintutkielmaansa Tampereen yliopistoon. Hänen tarkoituksensa on selvittää, miten opiskelijat kokevat sähköisen salkkutyöskentelyn ja miten sen avulla voidaan tukea lukiolaisten itseohjautuvuuden kehittymistä. Aino teetti opiskelijoille sekä alku- että loppukyselyn ja oli mukana tutkivana apuopettajana toisen ryhmän jokaisella salkkutunnilla keräämässä kokemuksia ja tekemässä havaintoja.


Kurssin kuudesta viikkotunnista kaksi käytettiin aina salkkutöiden työstämiseen. Lisäksi annoin kurssin aikana tavallista vähemmän läksyjä, jotta opiskelijoilla olisi riittävästi aikaa työstää omia töitään.

Kunkin opiskelijan tuli kurssin aikana tehdä viisi salkkutyötä, joista hän valitsi arvioitaviksi kolme mieleisintä. Arvioitavien töiden reunaehtoina oli se, että yhden niistä oli oltava suullinen ja yhden parin tai ryhmän kanssa tehty. Luonnollisesti nämä ehdot voitiin kuitata yhdellä työllä, niin kuin usein tapahtuikin. Salkkutöiden lisäksi oppilaat kirjoittivat oppimispäiväkirjaa ja itsearvioinnin, jonka yhteydessä he saivat ehdottaa itselleen kurssiarvosanaa perustelujen kera. Näiden lisäksi kurssin aikana pidettiin muutama kuuntelu ja sanakoe, jotka opiskelija sai halutessaan liittää osaksi arvioitavaa salkkuaan.

Korostimme myös sitä, että salkkutöitä tehtäessä tulee miettiä, kuka tekstin tuottaa, kenelle se on tarkoitettu ja mikä tällaisen tekstin konteksti voisi olla. Tällä pyrimme simuloimaan autenttista kielenkäyttöä ja välttää sitä, että opiskelija kirjoittaa opettajalle. Osa opiskelijoista ymmärsi nopeasti tämän, kun taas toisten oli tuesta ja kannustuksesta huolimatta vaikea sisäistää ajatusta.

Käytimme salkkutöiden palautuksessa Showbie-sovellusta, joka oli vaivaton ja erittäin toimiva alusta salkkutyöskentelylle. Sinne opiskelijat laittoivat erilaisilla sovelluksilla (esim. Pages, Keynote ja Notability) luomansa tekstit pdf-muodossa, jotta minun oli helppo merkitä niihin omat kommenttini. Opiskelijat tekivät myös lyhyitä videoita iMoviella tai äänityksiä Showbien voicenote-toiminnolla.
Opiskelijat olivat pääosin tyytyväisiä salkkukurssiin, joskin osalla oli asennoitumisvaikeuksia, mikä näkyi saamattomuutena ja alisuorittamisena. Moni nautti siitä, että sai itse päättää tarkan aiheen ja toteutustavan. Lisäksi moni piti kurssin aikaista prosessikirjoittamista tehokkaana ja kehittävänä, sillä samalla tuli tietoisesti pohdittua, miten opiskeltu kieliaines muuttuu käyttökieleksi.
 
 
 
Teksti ja kuvat: Olli-Pekka Salo, ruotsin lehtori, Jyväskylän normaalikoulu
 
JK. Opetushallitus julkaisi viime vuonna eurooppalaisen kielisalkun verkkoversion (http://kielisalkku.edu.fi/fi) perusopetuksen käyttöön ja kielisalkkutyöskentely tullaan mainitsemaan myös seuraavissa ops-perusteissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti