Tampereen yliopiston normaalikoulu ja LUTO-hanke

Taustaa
Lukuvuonna 2014-2015 iPad on henkilökohtaisena opiskeluvälineenä käytössä kaikilla Tampereen norssin lukiolaisilla, tällä hetkellä iPad löytyy 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoilta. Lukion opettajilla on omat iPadit ja Apple-tv löytyy monista luokkatiloista. Lukiolaisten keskuudesta on valittu joukko iPad-tuutoreita, jotka saavat toisten opiskelijoiden ja koulun henkilökunnan iPadien käytön tukemisesta lukiokurssin.

Tampereen norssilla lukion toimintakulttuurin muutokseen on tähän mennessä panostettu erityisesti sähköistä arviointia ja lukiolaisten hyvinvointia edistävillä toimenpiteillä ja kokeiluilla. 


Sähköinen arviointi
Sähköistä arviointia on kehitetty suunnittelemalla Tampereen norssin koulukirjastoon sähköisiä kokeita varten tenttiakvaario Tampereen yliopiston tietohallinnon kanssa. Suunnittelu alkoi syksyllä 2013 tutustumiskäynnillä Tampereen yliopiston tenttiakvaarioon, jossa myös yksi lukion ryhmä teki kurssikokeensa sähköisesti. Tämän jälkeen aloitettiin suunnittelutyö normaalikoulun koulukirjaston muutostöiden osalta ja nyt keväällä 2014 tenttiakvaario on laitteita vaille valmis. Ennen tenttiakvaarion laitteiden saapumista lukiolaiset voivat tehdä tilassa sähköisiä kokeita iPadeillaan ohjatun käytön tilassa esim. Edmodo-sovelluksella, jota on käytetty sähköisten kurssikokeiden tekoon ja arviointiin mm. saksan, englannin ja äidinkielen kursseilla. 

Tenttiakvaarion tenttijärjestelmästä on suunnitteilla Tampereen yliopiston tenttijärjestelmän mukainen, mikä mahdollistaa myös opetusharjoittelijoiden sähköisten tenttien tekemisen normaalikoululta käsin. Tällä hetkellä Tampereen yliopisto käyttää sähköisissä tenteissä Moodle-ympäristöä. Tenttiakvaariota hyödynnetään myös Digabi-käyttöjärjestelmän tai muiden ylioppilaskirjoitusten sähköistymiseen liittyvien järjestelmien testaamiseen.
Tilan on tarkoitus toimia ajanvarausperiaatteella, jolloin opiskelija voi käydä tekemässä kokeen tenttiakvaariossa varaamanaan aikana kameravalvonnassa.

Sähköisen arvioinnin lisäksi Tampereen yliopiston normaalikoulun lukiossa on tehty eri aineryhmissä sähköisten oppimisympäristöjen sekä iPadin pedagogiseen käyttöön liittyviä kokeilu- ja tutkimushankkeita, joiden raportoinnit ovat parhaillaan käynnissä. Kokeilu- ja tutkimushankkeiden tulokset julkaistaan Tampereen yliopiston normaalikoulun omassa lukion kehittämishankkeen blogissa digitalisoituva-tynlukio.blogspot.fi, jossa voi myös seurata sähköiseen arviointiin ja Oiva-sovellukseen liittyviä kehitysaskeleita.

Lukiolaisten hyvinvoinnin tukeminen
Oiva-sovelluksen käyttöönotto aloitettiin Tampereen yliopiston normaalikoulun lukiossa syksyllä 2013. Tavoitteena oli tarjota työvälineitä jännittämisen ja stressin käsittelyyn abiturienteille, jotka osallistuivat kevään 2014 ylioppilaskokeisiin. 

Oiva -sovelluksen käyttöönotto aloitettiin abeille suunnatulla hyvinvointikurssilla. Kurssiin kuului myös osallistuminen tutkimukseen, joka toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja VTT:n kanssa. Tutkimuksen nimi on ”Nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja stressin vähentäminen Oiva-mobiilisovelluksen avulla.”

Hyvinvointikurssiin kuului kolme tapaamista, jossa ensimmäisellä kerralla informoitiin Oiva-sovelluksesta, otettiin sovellus käyttöön sekä tehtiin tutkimukseen kuuluva alkukartoitus, jossa mitattiin osallistujien kokemaa hyvinvointia ja stressin ja ahdistuksen tasoa. Ensimmäinen tapaaminen oli joulukuussa 2013. Toisella kertaa kyseltiin kuulumisia ja käyttäjäkokemuksia Oivan suhteen parin kuukauden käytön jälkeen. Kolmas ja viimein kerta oli maaliskuussa 2014. Tuolloin tehtiin jälleen kartoitus osallistujien kokemasta hyvinvoinnista kuulumisten ja käyttäjäkokemusten kartoitusten lisäksi.

Kurssilaiset työskentelivät omalla ajallaan itsenäisesti Oivan harjoitteiden parissa. Kaikkiin kolmeen tapaamiseen osallistuneet ja Oivaa vapaa-ajalla käyttäneet opiskelijat antoivat positiivista palautetta Oivasta. Opiskelijoiden kanssa käydyn keskustelun perusteella Oiva on hyvä ja selkeä sovellus, joka sopii hyvin opiskelijoille stressin ja jännityksen lievitykseen, univaikeuksien lievittämiseen sekä itsetutkiskeluun. Virallisia tutkimustuloksia vielä odotetaan.

Oiva- hyvinvointiohjelma 
www.oivamieli.fi

LUTO vid Vasa övningsskola

Vid Vasa övningsskolas gymnasium ser vi LUTO-projektet som en god möjlighet att skapa kontaktytor till övriga övningsskolor. Genom detta kan vi få och dela med oss av kunskaper och erfarenheter då det gäller utvecklingen av skolans verksamhetskultur och lärmiljö. Nedan följer några exempel på sådant som varit och är aktuellt under läsåret 2013-2014.

1. 1-1 från hösten 2014

Vi närmar oss övergången till en digitaliserad studentexamen och de första elektroniska proven skrivs hösten 2016. De studerande som inleder sina studier i gymnasiet i höst kommer troligen att skriva något av studentproven med hjälp av dator. Vid Vasa övningsskolas gymnasium planerar vi nu på allvar att fr.o.m. hösten 2014 gå in för det som brukar kallas 1-1 (en dator per studerande). Vi har en grupp som aktivt jobbar med detta och vi har konstaterat att det finns mycket som behöver tas i beaktande. Det kunde vara intressant att också höra mera om hur övriga övningsskolor tänker kring dessa frågor.

2. Digitalisering av undervisning samt elektroniska uppgifter och prov

Ett av LUTO-projektets konkreta mål är att utvärdera och utveckla användningen av elektroniska verktyg och material i undervisningen. Under läsåret har detta varit ett högaktuellt tema vid Vasa övningsskola. Lärarna har dels jobbat kring dessa frågor i ämnesgrupper inom skolan och dels också tillsammans med lärare från övriga gymnasier i Vasanejden, inom Vi7-nätverket. Förhoppningsvis kan övriga övningsskolor få del av detta arbete via kommande ämnesgruppsträffar som ordnas i LUTO-projektets regi

.

3. Windows 8 tablets i undervisningen

Under läsåret har lärare använt en klassuppsättning Windows 8 tabletter i sin undervisning. Datorerna har varit bokningsbara och har använts inom ett flertal ämnen. Datorerna är så kallade hybrider, dvs. de kan användas som en vanlig laptop med tangentbord men tangentbordet kan också kopplas loss och på så sätt kan man använda den som en fristående pekplatta. Under våren kommer vi att försöka summera och utvärdera om dessa typer av datorer ger något mervärde till undervisningen.

4. Experntäverk – experter online

Vasa övningsskolas gymnasium deltar för tillfället i utvecklingsarbetet kring Expertnätverk i Svenskfinland tillsammans med Karleby svenska gymnasium och Kronoby gymnasium. Projektet fungerar i nära samarbetet med Ekonomiska Informationsbyrån (www.tat.fi) som koordinerar Näringslivets Ungdomsprogram och som upprätthåller webbtjänsten. Syftet är att föra ungdomar, skolvärlden och arbetslivet närmare varandra genom att erbjuda studerande och experter möjligheter till dialog.

Tanken är att en expert kan göra ett virtuellt besök till klassrummet, berättar om ämnet och sitt yrke utgående från sitt eget arbete och sina egna erfarenheter, och svarar på studerandens frågor. På ett behändigt sätt kan ett expertbesök tillföra ny information, nya synvinklar och diskussionsämnen till lektionen. Mera information på finns på www.expertnatverk.fi  och www.asiantuntijaverkosto.fi.

5. Didactor

Didactor är en lärmiljö på nätet och ett digitalt verktyg för läraren. Vid Övningsskolan används Didactor främst inom språkundervisningen men även inom andra ämnen. Elisabeth Horn, lärare i engelska, skrev en artikel om denna lärmiljö i Tutkoke-nyhetsbrevet som utkom i februari. Eftersom arbetet med Didactor också berör sådant som är aktuellt inom LUTO-projektet, bifogas artikeln här.

Artikel om Didactor - Elisabeth Horn

Andreas Sundstedt, IT-pedagog

WEBINAARI käänteisestä oppimisesta

Luton ensimmäinen webinaari on nyt pidetty! Aiheena oli flipped classroom eli käänteinen oppiminen. Aluksi Turun normaalikoulun matematiikan opettaja Jooseppi Järvinen kertoi omista kokemuksistaan, jonka jälkeen Helsingin normaalilyseon matematiikan opettaja Jani Kiviharjulla oli kommenttipuheenvuoro. Lopuksi myös yleisöllä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä ja osallistua keskusteluun. Webinaarista tehtiin kaksi tallennetta, jotka löydät oheisten linkkien takaa. Vaikka esittäjät edustavatkin matemaattisia aineita, antaa esitys uusia virikkeitä jokaiselle lukion opettajalle.
 

Jooseppi Järvinen (33 min): https://webmeeting.utu.fi/p5m1qeygtga

Jani Kiviharju + keskustelu (19 min): https://webmeeting.utu.fi/p15tshcrj08

 

Viikin normaalikoulun LUTO-startti

Aktiivisempi LUTO:n parissa työskentely aloitettiin Viikissä joululoman jälkeen. Hankkeesta keskusteltiin pitkään lukiopedagogiikkaa pohtivassa työryhmässä, jossa on edustajia lähes kaikista aineryhmistä. Parin tunnin keskustelun aikana pystyttiin kuitenkin vain raapaisemaan pintaa, sillä hankkeeseen kirjatut tavoitteet ovat kunnianhimoisia. Halua (ja tarvetta) kehittää ja pohtia lukion toimintakulttuuria kyllä löytyy.

Seuraavaksi aihe otettiin esiin opettajainkokouksessa, jossa opettajat miettivät aineryhmittäin mitä hankkeeseen kirjatut tavoitteet voisivat merkitä oman aineen kohdalla. Tukena aineryhmillä oli Katrina Vartiaisen tekemä PowerPoint, johon on hyvin tiivistetty olennainen hankkeesta. (Kiitos, Katrina!) Aineryhmän mahdolliset tavoitteet kirjattiin ranskalaisin viivoin ja lähetettiin koordinaattorille. 

Eri aineryhmien ajatukset ja ideat erosivat aika paljon toisistaan. Melko suuren osan tavoitteista voisi kuitenkin kirjata kolmen pääotsikon alle.

1. Arvioinnin monipuolistaminen

Yleisesti voi todeta, että aineryhmissä oli kiinnostusta pienentää loppukokeen merkitystä ja kehittää erilaisia prosessi-, vertais- ja itsearvioinnin muotoja, ei tosi välttämättä digitaalisesti. Opiskelijoiden olisi hyvä saada enemmän oppimista tukevaa palautetta kurssin aikana. Viikissä myös harkitaan kokeilua, jossa koeviikosta luovuttaisiin lukion 1. vuosikurssin 1. jaksossa. Tämä luultavammin monipuolistaisi arviointia. Koeviikon päivät haluttaisiin hyödyntää kahdella tavalla. Saisimme enemmän aikaa läppäreihin tutustumiseen, ohjelmien lataamiseen jne., mikä helpottaisi ja tehostasi tuntityöskentelyä lukuvuoden alussa. Lisäksi aika hyödynnettäisiin opiskelustrategioiden opiskeluun. 

2. Yhteisöllisen työskentelyn kehittäminen

Tähän oli kiinnostusta ensisijaisesti TVT:ä hyödyntäen (Yammer, wiki-selostukset, elomake/Socrative-käsitetesti jne). Myös oppimista tukeva sosiaalinen kanssakäyminen koettiin tärkeäksi.  Äidinkielen aineryhmä puolestaan oli kiinnostunut yhteistyöstä koulun ulkopuolella (vierailut päiväkotiin/vanhainkotiin, haastattelut, vapaaehtoistyö).

3. TVT-työskentelyn tuen kehittäminen

TVT:n hyödyntämiseen ja opettajien kouluttamiseen on panostettu Viikissä jo parin vuoden ajan. Lukion 1. ja 2. vsk opiskelijoilla on läppärit käytössä. Vaikka monenlaista on tehty, muutos on hidas. Opiskelijoiden taidoissa on melko suuria eroja ja koneiden kanssa jonkun verran teknisiä ongelmia. Olemme keränneet opiskelijoilta palautetta ja pyrimme huomioimaan sen TVT-tukea kehittäessä. Myös opettajien taidoissa on suuria eroja ja koulutukseen on edelleen tarvetta.

Viikki on kutsunut muiden norssien vieraiden kielten opettajat vierailulle 2.4. Osallistujalistalla on nyt 35 nimeä. Tarkoituksena on jakaa omia hyviä TVT-käytänteitä ja jokainen norssi vastaa osaltaan ohjelmasta valmistamalla noin 20-30 min esityksen. Ajatuksena on keskittyä nimenomaan pedagogiseen näkökulmaan esimerkiksi erilaisten sovellusten esittelyn sijaan.  Lisäksi tilaisuudessa puhuu Krista Kindt-Salojärvi, jolla on vuosien kokemus TVT:n aktiivisesta hyödyntämisestä kielten opetuksessa. 

Viikki on myös mukana Grundtvig-projektissa ”Quality in Blended Learning”. Viikin osuus hankkeessa on toteuttaa projektissa määriteltyjä laatukriteerejä noudattava monimuotokurssi vuonna 2015. Toivomme tätä kautta saavamme uusia ajatuksia myös lukion monimuoto-opetuksen kehittämiseen.

Normaalilyseon LUTO-startti ja yksi kokeiluista

LUTO-hankkeen työskentely on päässyt vuodenvaihteessa käyntiin myös Helsingin normaalilyseossa. Syksyllä kerättiin kokeiluja toteuttava opettajaryhmä kasaan. Ensimmäiset kokeilut käynnistyivät syksyllä, mutta valtaosa on alkamassa tämän kevään aikana. Ryhmän kesken jaettiin jo aiempia kokemuksia erilaisista verkkopalvelujen mahdollisuuksista ja hyvistä ohjelmista ja sovelluksista. Näitä kerättiin myös koulun verkko-opetusympäristöön (Edu 2.0), mistä hankkeen aikana kerätty vinkkipaketti on sitten helppo jakaa koko opettajakunnalle.

Erilaisia jo kokeiltuja tai muualta saatujen vinkkien pohjalta nyt kokeiluun tulevia ohjelma- ja verkkopalvelumahdollisuuksia olivat esimerkiksi Quizlet, Socrative, Scoop.it, Padlet, Edu2.0 ja työtehtävät, Today's meet, Movenote, LiveScribe, Explain Everything & Etherpad. Eri mahdollisuuksia opetuksen monipuolistamiseen lähdetään nyt kokeilemaan yksin tai parin kanssa. Kokeiluun on tulossa mm. käänteisen luokkahuoneen kokeilua pitkässä matematiikassa ja MoveNote- ja LiveScribe-tallenteet opetuksessa.

Kokeilujen pohjalta koulun LUTO-ryhmän jäsenet pitävät opettajankokouksissa lyhyet tietoiskut löydetyistä hyvistä ratkaisuista ja toki myös kehittämismahdollisuuksista. Ensimmäiset omalle henkilökunnalle tapahtuvat kokeiluraportoinnit ajoittuvat henkilökuntakokoukseemme 3.2.2014.

Eräs tällä hetkellä kokeilussa oleva ja tuolloin todennäköisesti esiteltävä lukion opetusratkaisu on kolmen matematiikan ryhmä yhteinen verkkotukialue. Pitkän matematiikan MAA8-kurssin opettajat ovat yhdessä luoneet koulun verkko-opetusympäristöön kurssialueen, johon kaikki kolmen käynnissä olevan kurssin materiaali kerätään. Alueelta löytyvät kurssin pitämiseen liittyvät asiat, kuten kurssin aikataulu ja arviointiin vaikuttavat osatekijät, mutta myös perusasioita kertaavia ja vahvistavia materiaaleja ja toisaalta sellaista syventävää materiaalia, jota ei kurssin tunneilla ehkä ehditä käsitellä. Tämä sähköinen materiaali koostuu sekä linkeistä eri opetusmateriaalisivustoille (kuten opetus.tv) ja opettajien tekemistä malliratkaisuista, esimerkeistä ja teoriaan johdattelevista tutkimustehtävistä. Materiaalin tekemisen apuna on ajoittain käytetty Smartpen-kyniä ja ja niiden tuottamia LiveScribe-tallenteita. Yksi keskeinen ajatus kokeilussa oli, että kurssin opettajat pitävät kurssia omalla tyylillään ja tehtävillään eli omaa tyyliä ei ole pakko muokata kompromissiksi toisen opettajan kanssa, mutta opiskelijoilla on kuitenkin käytössään kaikkien kolmen kurssin aikana muodostettu materiaali. Kurssi on vielä kesken, mutta ratkaisu vaikuttaisi helpottavan opetuksen eriyttämisestä, auttavan esimerkiksi poissaolleita opiskelijoita ja helpolla tavalla lisäävän opettajien välistä ajatusten ja materiaalin vaihtoa.

Jani Kiviharju, matematiikan opettaja ja normaalilyseon LUTO-koordinaattori

LUTO

Luto-hanke on ensimmäinen normaalikoulujen lukioiden yhteinen hanke vuosille 2013-2015. Siinä kehitetään lukioiden  toimintakulttuuria kohti uutta arviointia ja opetussuunnitelmauudistusta. Konkreettisina tavoitteina on muuttaa toimintaa sekä opettajien että opiskelijoidenkin välillä yhteisöllisemmäksi. Tiedon jakaminen, yhdessä tekeminen ja oppiminen luovat toisenlaista oppimisen ilmapiiriä, jossa jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa ja olla osallisena. Myös fyysisen ja teknisen toimintaympäristön tulee tukea yhdessä oppimista ja sosiaalista kanssakäymistä.

Yksi LUTO-hankkeen tavoitteista on, että opettajat kokeilevat opetuksessaan erilaisia oppimisalustoja, digitaalisia välineitä ja sähköisiä oppikirjoja, joita arvioidaan ja ehkä myös kehitetäänkin palvelemaan paremmin lukiolaisten tarpeita. Hankkeen avulla tutkitaan lisäksi tieto- ja viestintäteknologian eri  mahdollisuuksia tuoda joustavuutta ja monimuotoisuutta opinto-ohjaukseen ja opiskelijahuoltoon, jotta opiskelijat saisivat tarvitsemansa tuen jatko-opintojensa suunnitteluun ja kokonaisvaltaisen hyvinvointinsa turvaamiseen.

Joustavuutta etsitään myös kurssien suorittamiseen tai oman osaamisen osoittamiseen ajasta ja paikasta riippumatta. Sähköinen koeakvaario yhteistyössä yliopistojen kanssa on yksi normaalikoulujen lukioiden mielenkiinnon ja kehittämisen kohde. Monipuolisten koemahdollisuuksien lisäksi hankkeessa luodaan uusia arviointimuotoja lukion kursseihin. Tavoitteena on prosessinaikaisen arvioinnin vahvistaminen ja arvioitavien elementtien määritteleminen, testaaminen ja kirjaaminen uuden lukion opetussuunnitelman kehittämistä varten.

LUTO-hanke koskee kahdeksan normaalikoulun lukion jokaista opettajaa. Norsseissa toimitaan perinteisesti ennakkoluulottomasti, uusia työtapoja kokeillen.  Olemme tähän asti tottuneet  jakamaan ideoitamme ja kokemuksiamme lähinnä omassa koulussamme, mutta nyt koulukohtaiset koordinaattorit kannustavat kollegoja jakamaan niitä myös  valtakunnallisesti. Näin LUTO merkitsee tälläkin tavalla meille opettajille toimintakulttuurin muutosta. Kokemusten jakamiseen kannustetaan myös tukemalla aineryhmäkohtaisia tapaamisia.  

Tässä blogissa esitellään erilaisia hyviä käytänteitä niin aineryhmäkohtaisesti kuin yleisestikin. Kirjoittajina on normaalikoulujen lukioiden opettajia, rehtoreita ja muita hankkeeseen liittyviä toimijoita.