torstai 25. syyskuuta 2014

Matemaattisten aineiden opettajat koolla Tampereella 3.9.2014

Normaalikoulujen lukioiden matemaattisten aineiden opettajat kokoontuivat Tampereen yliopiston normaalikoulussa 3.9.2014 jakamaan tieto- ja viestintäteknologian käyttöön liittyviä kokemuksia ja käytänteitä. Osallistujia oli Helsingistä, Joensuusta, Jyväskylästä, Oulusta, Turusta ja Vaasasta.

Tapaamisen alussa kuultiin opiskelijoiden kokemuksia. Kaksi Tampereen yliopiston normaalikoulun iPad-tutorina toimivaa lukiolaista kommentoi mobiililaitteiden käyttöä. Heidän mukaansa tabletteja on helpompi kantaa mukana kuin kannettavia tietokoneita, jolloin koulutöitä on helpompi tehdä esim. bussimatkoilla ja hyppytunneilla. Tablettien käyttö on monipuolistanut myös muistiinpanojen tekemistä oppitunneilla.

Tapaamisessa keskusteltiin mobiililaitteiden käytöstä lukio-opetuksessa. Jokaisen lukion edustajat esittelivät omia käytänteitään ja käyttämiänsä oppimisympäristöjä. Keskusteluiden jälkeen tultiin siihen tulokseen, että monissa lukioissa on käytössä samoja menetelmiä, vaikka käytettävät laitteet ja oppimisympäristöt ovat joiltakin osin erilaisia. Mobiililaitteita käytetään usein opiskeluvälineenä. Keskustelua herätti myös ylioppilaskokeiden sähköistyminen, ja siihen liittyen erityisesti tablettien asema verrattuna kannettaviin tietokoneisiin.

Muita keskustelun aiheita olivat mm. laitteiden kustannukset, mediamaksun periminen, sähköiset kokeet, pilvipalvelut, sähköiset oppikirjat, opetusvideot ja käänteinen opetus (flipped classroom). Ohessa muutamia huomioita keskusteluista: Joissakin kouluissa koulu maksaa laitteet opiskelijoille. Pilvipalveluiden on todettu säästävän aikaa oppitunneilla, sillä se on nopeuttanut kotitehtävien käsittelyä. Sähköisissä oppikirjoissa interaktiivisuus on tärkeää.


Teksti: 
Juha Järvinen, fysiikan, matematiikan ja kemian opettaja
Tampereen yliopiston normaalikoulu

sunnuntai 31. elokuuta 2014

Dropboxin käyttö harjoittelun ohjauksessa

Otimme viime vuonna ensimmäistä kertaa käyttöön pilvipalvelut osaksi harjoittelun ohjausta historiassa ja yhteiskuntaopissa. Alustaksi valikoitui Dropbox, koska osalla ohjaajista ja harjoittelijoista oli siitä jo kokemusta. Lisäksi koulumme lukiolaisille Dropbox oli jo tullut tutuksi monilla kursseilla, joten tuntui järkevältä jatkaa saman alustan käyttöä ja tehdä sitä tutuksi myös niille harjoittelijoille, joille pilvipalvelujen käyttö oli vielä vierasta.

Yksi varsin käytännönläheinen motiivi käyttää pilvipalvelua oli ohjata tuntisuunnitelmat liitteineen sähköpostista pilveen, mistä ajantasaisin versio olisi aina helposti saatavilla.

Jokainen harjoittelija loi yhteisen kansion alle oman alakansionsa, johon hän vuoden aikana tallensi omat tuntisuunnitelmansa ja opetusmateriaalinsa. Harjoittelijat pääsivät käsiksi tuntimateriaaleihinsa Dropboxin kautta niin koulun tietokoneilla kuin iPadeillakin. Ohjaaja pystyi tarvittaessa kommentoimaan tuntisuunnitelmaa suoraan samaan tiedostoon. Kaikille suunnatut ohjeet, seurantatehtävät ym. materiaalit tallennettiin niille varattuun paikkaan, minkä lisäksi jokainen ohjaaja jakoi halutessaan omia materiaalejaan oman kansionsa kautta. Yhteisiä opetuskokeiluja varten harjoittelijat saattoivat luoda myös pienryhmän yhteisen alakansion.

Dropboxin käyttämisessä on huomattava, että kaikki kansion jäsenet näkevät toistensa materiaalit. Tämä synnytti luonnollisesti paljon kysymyksiä, ja palvelun plussia ja miinuksia oli pohdittava tarkasti ennen sen ottamista käyttöön. Omien tuntisuunnitelmien ja tuotosten esitteleminen avoimesti muille voi olla monelle herkkä paikka. Lähdimme kuitenkin siitä, että tiedon ja kokemusten jakaminen hyödyttää kaikkia osapuolia ja parhaimmillaan tukee harjoittelijan kasvua opettajaksi.

Tarkoituksenamme oli, että jokainen harjoittelija kommentoisi lyhyesti opetusjakson tai -kokeilun päätteeksi omia kokemuksiaan Dropboxissa. Tuntisuunnitelman lopusta löytyvät huomautukset onnistumisista ja epäonnistumista ja niiden pohjalta syntyneet kehitysideat saattavat osoittautua joskus tulevaisuudessa todella tarpeellisiksi. Tällainen kirjallinen itsereflektio ei kuitenkaan saanut harjoittelijoiden joukossa suurta suosiota: melko harva opiskelija malttoi kirjata kokemuksiaan ylös ellei sitä erityisesti vaadittu.

Kaiken kaikkiaan kokemukset olivat rohkaisevia ja aiomme käyttää Dropboxia myös jatkossakin. Yksi haasteista on juuri se, miten opiskelijoita voisi rohkaista käyttämään Dropboxia enemmän kuin vain tiedostojen tallennuspaikkana. Pilvipalvelut voivat osoittautua hyödyllisiksi, kun opiskelija laatii oppimispäiväkirjaa, opetusportfoliota tai kun opiskelijat toteuttavat yhdessä opetuskokeilujaan. Laajasti ajatellen voidaan katsoa, että parhaimmillaan pilvipalvelu on työkalu, joka tukee harjoittelijaa opettajaksi kehittymisessä. Toisaalta voidaan myös kysyä, ovatko pilvipalvelut ylipäätään omiaan juuri tässä tarkoituksessa. Se on varmaa, että vuoden kuluttua olemme tässäkin asiassa kokeneempia.

Marjo Sassali, historia ja yhteiskuntaoppi, Jyväskylän normaalikoulu
 

Tukea arviointiin sähköisistä oppimisalustoista

Olen juuri kommentoinut iPadilla historian syventävän kurssin tehtäviä, joita opiskelijat ovat palauttaneet minulle Showbie-ohjelmassa. Kyseisestä kurssista noin puolet koostuu itsenäisistä tehtävistä. Helposti liikuteltaviin tekstilaatikoihin olen kirjoittanut palautteet ja huomautukset: Yhdellä tuppaa unohtumaan vastauksista perustelut, toinen sivuuttaa täysin annetun dokumentin ja jollakulla on häikkää syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämisessä. Onneksi kurssia on vielä reilusti jäljellä, joten opiskelijat voivat kerrata heikommin hallitsemiaan osa-alueita ja kiinnittää huomiota taitoihin, joita pitäisi vielä kehittää. Ehkä ensi kerralla annankin palautteen oivaltavasta tilaston tulkinnasta äänitiedostona? Opettajana haluan uskoa, että palautteella on merkitystä.

Kun koulumme opiskelijat saivat käyttöönsä henkilökohtaiset iPadit, tuli aiheelliseksi pohtia sähköisten oppimisalustojen ottamista käyttöön myös omilla historian ja yhteiskuntaopin kursseillani. Jonkinlaisen yhteisen alustan puolesta puhuivat jo käytännön syyt: Halusin vähentää paperin määrää opetuksessa ja jakaa sähköistä materiaalia opiskelijoille vaivattomasti. Aikaisemmin olin jakanut kurssimateriaalia omilla nettisivuillani ja sittemmin Dropboxin kautta. Henkilökohtaisten laitteiden tulo opetukseen merkitsi kuitenkin perusteellisempaa muutosta opetus- ja oppimiskulttuurissa. Se herätti ensinnäkin pohtimaan, miten opiskelijoiden omaa aktiivista roolia oppijana voisi tuoda enemmän esille opetuksessa. Kun appsien kuvakkeet vain vilisivät silmissä, oli myös pakko pysähtyä miettimään, mitä lisäarvoa ohjelmat antavat opetukselle. Miten tekniikka voi tukea erilaisia oppimistapoja? Mikä on pedagogisesti järkevää ja toimivaa? Erityisesti minua kiinnosti se, miten arviointia voisi kehittää sähköisten oppimisympäristöjen avulla.  Uusia kysymyksiä – niin pedagogisia kuin teknisiäkin pulmia – nousee mieleen lähes päivittäin. Vertailen seuraavaksi Edmodo- ja Showbie-oppimisympäristöjen antia opetukselle omien kokemusteni ja opiskelijoilta saamani palautteen pohjalta.

Perusominaisuuksiltaan alustat ovat melko samankaltaisia: materiaalin jakaminen, oppilastöiden vastaanottaminen ja palauttaminen onnistuu niin selaimessa kuin älylaitteella. Ohjelmissa on muutamia keskeisiä eroja, jotka voivat vaikuttaa käyttäjäkokemukseen – riippuu täysin siitä, mitä alustalta halutaan. Edmodossa opettaja voi tallentaa materiaalejaan kirjastossa kansioihin haluamallaan tavalla ja jakaa niitä edelleen ryhmille tai yksittäisille opiskelijoille. Opiskelijalle on oma tallennustila (Backbag). Showbiessa ei erillisiä henkilökohtaisia tallennuspaikkoja ole. Opettaja luo ryhmälle tehtäviä (assignments), joiden alle materiaalia tuodaan ja jonne opiskelijat palauttavat työnsä. Kyseessä on siis käytännössä kansio. Kaikki postaukset (viestit, tiedostot, linkit) näkyvät reaaliaikaisesti vastaanottajalle.

Jos halutaan, että oppimisalusta edistää vuorovaikutteisuutta opetuksessa, Edmodo – jota joskus kutsutaankin oppimisalustojen Facebookiksi – on parempi valinta kuin Showbie. Edmodon keskeinen ominaisuus on ryhmän viestiseinä, joka on osoittautunut käteväksi tiedotus- ja keskustelukanavaksi. Yhteinen alusta on avannut myös uusia mahdollisuuksia suunnitella kurssia yhdessä opiskelijoiden kanssa. Työskentelytavoista ja kurssiarvioinnin painopisteistä voi Edmodossa esimerkiksi laatia kurssin alussa kyselyn, johon opiskelijat vastaavat omilta laitteiltaan. Jos halutaan antaa mahdollisuus käydä keskustelua nimettömästi, voi opiskelijat ohjata linkin kautta vaikkapa todaysmeet.com- tai padlet.com-sivustoille. Showbiessa ei ole ryhmän yhteistä keskustelutilaa, vaan kommunikointi tapahtuu vain opettajan ja opiskelijan välillä. Opettajan näkökulmasta Edmodon viestiseinää voi ajatella myös kurssipäiväkirjana. Itselläni on muodostunut tavaksi kirjoittaa jokaista oppituntia kohti ainakin yksi viesti, josta käy ilmi tunnin aihe ja keskeisimmät kysymykset. Materiaalit, tehtävät ja linkit voi liittää helposti samaan viestiin.

Tehtävien ja opiskelijatöiden kerääminen on varsin helppoa sekä Edmodossa että Showbiessa. Edmodossa voi lisäksi teettää monivalintatehtäviä, jotka soveltuvat esimerkiksi opitun asian "kuulusteluun", kertaamiseen tai sähköisen kokeen osaksi. Halutessaan opettaja voi Edmodossa lisätä arvioinnit ohjelman omaan arviointikirjaan. Tärkeää molemmissa alustoissa on se, että vain opettaja näkee opiskelijan omat työt, mikä ei ole mahdollista esim. käytettäessä ryhmän yhteistä Dropbox-kansiota.  Ryhmän yhteisen viestiseinän ansiosta Edmodossa on myös mahdollista jakaa opiskelijoiden tuotoksia koko ryhmän kesken.

Kuten useimpien ohjelmien kohdalla, taitavaksi sähköisten oppimisalustojen käyttäjäksi harjaantuu vain kokeilemalla. Monia asioita on opiskelijoiden kanssa jouduttu oppimaan kantapään kautta. Vaikka Edmodo vaikuttaa ominaisuuksiltaan monipuolisemmalta ja ehkä kokonaisvaltaisemmalta alustalta (ns. kaikki yhdessä paketissa), siihen liittyy joitakin selviä käytettävyysongelmia. Kokemukseni mukaan Edmodon iPad-version kehittäminen laahaa reilusti selainversiota jäljessä. Opiskelijat ovat kokeneet Edmodon joskus sekavaksi ja monimutkaiseksi käyttää. Palautetta on tullut varsinkin bugeista ja ohjelman kaatumisesta. Harmillista on myös se, että opettaja ei voi korjata tehtäviä suoraan iPadilla Edmodo-ohjelmassa. Tietokoneelta tällainen ominaisuus löytyy. Itse olen kokenut luontevimmaksi kommentoida tehtävät iPadilla Notability-ohjelmalla ja viedä ne tietokoneella Dropboxin kautta pdf-muodossa Edmodoon. Tosin siitä seuraa se ongelma, että opettajan kommentoima tehtävä, joka on lisätty erillisenä liitteenä, ei näy ollenkaan iPadilla. Vaihtoehtona on palauttaa tehtävä opiskelijalle henkilökohtaisena viestinä.
 
Showbie on taas kehitetty erityisesti käytettäväksi mobiililaitteilla. Tietokoneen kautta on mahdollista vain tuoda tiedostoja tietokoneelta Showbieen, mutta iPadilla tehtäväkansioon voi antaa tehtävänantoja ja palautetta opiskelijoille viesteinä (comment) tai nauhoittaa ääntä (voice note). Tehtävien korjaaminen iPadilla on helppoa suoraan Showbie-ohjelmassa, jos työ on pdf-tiedosto tai kuva. Kommentit ja merkinnät eivät tosin näy selaimessa, mikä on otettava huomioon, jos ryhmässä on opiskelijoita, joilla ei ole henkilökohtaista mobiililaitetta käytössään vaan he käyttävät Showbieta pääosin (koti)tietokoneella.

Opettajana koen hyvin vahvasti, että sähköisistä oppimisalustoista ja tvt:stä yleisesti on ollut hyötyä arvioinnin kehittämisessä. Monipuoliset tehtävät motivoivat opiskelijoita ja antavat erilaisille oppijoille mahdollisuuksia näyttää osaamistaan. Tekstivastauksen sijaan tuotos voikin olla yhdessä pienryhmätyönä laadittu miellekartta tai vaikkapa oma opetusvideo. Kurssin lopussa koen, että minulla on varmemmat lähtökohdat arvioida opiskelijan suorituksia, koska monipuolista dataa on enemmän kuin mitä olisi ilman sähköistä oppimisympäristöä. Arviointi on mahdollista perustaa entistä enemmän jatkuvaan arviointiin, mikä myös tukee opiskelijan oppimista. Palautteen mukaan opiskelijat ovat pääosin tyytyväisiä opettajalta saamaansa palautteen määrään, mutta osa opiskelijoista toivoisi vielä lisää henkilökohtaista palautetta. Tavoitteena olisi vähentää kurssikokeen painoarvoa arvioinnissa ja Edmodon tai Showbien kaltaisten oppimisympäristöjen avulla tätä on mahdollista lähteä kehittämään.

Marjo Sassali, historia ja yhteiskuntaoppi, Jyväskylän normaalikoulu


perjantai 29. elokuuta 2014

Sähköistä kielisalkkutyöskentelyä

Keväällä 2014 toteutimme lukion B-ruotsin kolmannen kurssin (RUB3) kahden ryhmän kanssa sähköisenä kielisalkkuna. Suunnittelin kurssin yhdessä Aino Kinnusen kanssa, joka tekee aiheesta maisterintutkielmaansa Tampereen yliopistoon. Hänen tarkoituksensa on selvittää, miten opiskelijat kokevat sähköisen salkkutyöskentelyn ja miten sen avulla voidaan tukea lukiolaisten itseohjautuvuuden kehittymistä. Aino teetti opiskelijoille sekä alku- että loppukyselyn ja oli mukana tutkivana apuopettajana toisen ryhmän jokaisella salkkutunnilla keräämässä kokemuksia ja tekemässä havaintoja.


Kurssin kuudesta viikkotunnista kaksi käytettiin aina salkkutöiden työstämiseen. Lisäksi annoin kurssin aikana tavallista vähemmän läksyjä, jotta opiskelijoilla olisi riittävästi aikaa työstää omia töitään.

Kunkin opiskelijan tuli kurssin aikana tehdä viisi salkkutyötä, joista hän valitsi arvioitaviksi kolme mieleisintä. Arvioitavien töiden reunaehtoina oli se, että yhden niistä oli oltava suullinen ja yhden parin tai ryhmän kanssa tehty. Luonnollisesti nämä ehdot voitiin kuitata yhdellä työllä, niin kuin usein tapahtuikin. Salkkutöiden lisäksi oppilaat kirjoittivat oppimispäiväkirjaa ja itsearvioinnin, jonka yhteydessä he saivat ehdottaa itselleen kurssiarvosanaa perustelujen kera. Näiden lisäksi kurssin aikana pidettiin muutama kuuntelu ja sanakoe, jotka opiskelija sai halutessaan liittää osaksi arvioitavaa salkkuaan.

Korostimme myös sitä, että salkkutöitä tehtäessä tulee miettiä, kuka tekstin tuottaa, kenelle se on tarkoitettu ja mikä tällaisen tekstin konteksti voisi olla. Tällä pyrimme simuloimaan autenttista kielenkäyttöä ja välttää sitä, että opiskelija kirjoittaa opettajalle. Osa opiskelijoista ymmärsi nopeasti tämän, kun taas toisten oli tuesta ja kannustuksesta huolimatta vaikea sisäistää ajatusta.

Käytimme salkkutöiden palautuksessa Showbie-sovellusta, joka oli vaivaton ja erittäin toimiva alusta salkkutyöskentelylle. Sinne opiskelijat laittoivat erilaisilla sovelluksilla (esim. Pages, Keynote ja Notability) luomansa tekstit pdf-muodossa, jotta minun oli helppo merkitä niihin omat kommenttini. Opiskelijat tekivät myös lyhyitä videoita iMoviella tai äänityksiä Showbien voicenote-toiminnolla.
Opiskelijat olivat pääosin tyytyväisiä salkkukurssiin, joskin osalla oli asennoitumisvaikeuksia, mikä näkyi saamattomuutena ja alisuorittamisena. Moni nautti siitä, että sai itse päättää tarkan aiheen ja toteutustavan. Lisäksi moni piti kurssin aikaista prosessikirjoittamista tehokkaana ja kehittävänä, sillä samalla tuli tietoisesti pohdittua, miten opiskeltu kieliaines muuttuu käyttökieleksi.
 
 
 
Teksti ja kuvat: Olli-Pekka Salo, ruotsin lehtori, Jyväskylän normaalikoulu
 
JK. Opetushallitus julkaisi viime vuonna eurooppalaisen kielisalkun verkkoversion (http://kielisalkku.edu.fi/fi) perusopetuksen käyttöön ja kielisalkkutyöskentely tullaan mainitsemaan myös seuraavissa ops-perusteissa.

torstai 28. elokuuta 2014

Matematiikan uusi oppimistila

Uuden oppimistilan suunnittelussa pyrittiin säilyttämään uuden tekniikan keskellä matematiikan opetukseen perinteisesti liittyvä liitutaulu - tosin yliopistomaisena tilaa säästävänä kolmen taulun päällekkäisenä liukuyhdistelmänä. Koska oppimistila on tarkoitettu melko suurelle ryhmälle (32 oppilasta/opiskelijaa), työpisteiden suunta käännettiin luokan pitkälle sivulle syvyyssuunnan lyhentämiseksi. Tämä edellytti kosketusnäyttöjen asentamista keskelle sijoitetun liitutauluyksikön molemmille puolille. Myös aiemmin käytössä olleet liitutaulu ja aktiivitaulu tekniikkoineen päätettiin säilyttää luokan lyhyellä sivulla tilan monipuolisen käytön turvaamiseksi. Aiempaa kiinteää kalustusta purettiin jonkin verran.           

                                                                                             

Sisustusta suunniteltaessa vertailimme erilaisia pulpettimalleja. Tavoitteena oli löytää sellaiset työpöydät, jotka sopisivat yksilötyöskentelyyn mutta olisivat kuitenkin tarvittaessa helposti siirrettävissä ryhmätyöskentelyä varten. Uusista pulpettimalleista emme kuitenkaan löytäneet mieluisia. Jotkut pöydät olivat työtilaltaan aivan liian pieniä, toiset liian suuria ja huteria. Lopulta päädyimme hankkimaan jo olemassa oleviin pulpetteihimme uudet vaaleampisävyiset kannet, jotta oppimistila saisi niidenkin ansiosta valoisamman ilmeen. Koska koulussamme on sekä yläkoululaisia että lukiolaisia, ergonomiaan haluttiin panostaa hankkimalla oppimistilaan korkeussäädettävät ja hyvät työtuolit, joissa on istuinpehmusteet. Työtuoleissa on pyörät, joten ne ovat helposti luokassa liikuteltavissa.

Luokkaan sisustettiin myös sohvanurkkaus. Oppilaat ja opiskelijat pääsivät kokeilemaan kalusteita ja vaikuttamaan valintoihin. Suunnitteluvaiheessa pohdittiin paljon erilaisia värivaihtoehtoja; lopulta päädyttiin rauhoittaviin sinisiin sävyihin.

Sähköisten kokeiden toteuttamista luokkatilassa pohdittiin ja todettiin, että luokan ylätilan kiskostoista on saatavissa riittävä määrä sähköpisteitä latauslaitteille.

Kosketusnäytöiksi valittiin Smart-kosketusnäytöt, joista koulullamme on jo aiempaa käyttökokemusta. Lisäksi valintaan vaikutti hyviksi todettu kuvanlaatu sekä yhteensopivuus luokan muuhun esitystekniikkaan. Luokan kaiken esitystekniikan yhteen liittävä ohjausyksikkö on vielä kirjoitushetkellä asentamatta. Tavoitteena on myös saada luokan ulkopuoliselle oleskelukäytävälle näytöt, joilla esitetään matemaattisia ongelmia ja ohjelmia.

Teksti: Jyväskylän normaalikoulu, matematiikan aineryhmä
Kuva: Mika Antola

tiistai 19. elokuuta 2014

Päivittäin on mahdollisuus oppia jotain uutta aurinkokunnastamme




Jyväskylän normaalikoulun lukiossa luonnontieteiden luokka ja sitä ympäröivä aulatila on päivitetty 2010-luvun tietojen ja taitojen oppimista edistäviksi moderneiksi oppimistiloiksi yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Agora Centerin tutkimusryhmän kanssa. Suunnittelutyö oli käyttäjäkeskeistä. Uusi oppimistila innosti myös vieraiden kielten ja matematiikan luokkatilojen muuntamiseen oppimisympäristöiksi, jotka mahdollistavat monipuoliset ja joustavat ratkaisut oppimisen eri osa-alueilla ja eri oppimistyylejä tukien. Uudistettujen tilojen helppo muunneltavuus on kannustanut niin opiskelijoita, opettajia kuin opettajaharjoittelijoita vaihteleviin toimintatapoihin. Opiskelijakyselyiden mukaan uudet tilat ovat saaneet hyvän vastaanoton. Opiskelijat kokevat, että erityisesti pari- ja ryhmätyöt sekä teknologian hyödyntäminen on lisääntynyt uusien tilojen myötä




Toimintaympäristöjen monipuolistaminen jatkuu elokuusta lähtien kielistudion päivittämisellä sähköisten kokeiden toteuttamista varten. Luonnontieteen aulatilaa kehitetään edelleen niin, että aurinkokuntamalli on saamassa alapuolelleen biologian oppimisen tilaan mm. viherseinän ja muunneltavia ryhmätyötiloja.




Tästä syksystä alkaen kaikilla lukiolaisilla on käytössä iPad. Lukiolaiset pääsevät kirjautumaan yliopiston langattomaan wlan-verkkoon, mikä mahdollistaa henkilökohtaisten laitteiden käytön oman koulun lisäksi koko yliopistoalueella ja siten edesauttaa yhteistyötä eri ainelaitosten kanssa.

Kaikissa oppiaineissa emme käytä painettua materiaalia ollenkaan, vaan toiminta on keskittynyt sähköiseen ympäristöön. Tavoitteena on, ettei opiskelijoiden hankkimien maksullisten sovellusten osuus koko sisällöstä olisi kohtuuton mutta silti pedagogisesti mahdollisimman kattava.  Opiskelijat ovat voineet käyttää parhaaksi kokemiaan sovelluksia. Uusien ideoiden ja sovellusten nopea ja joustava käyttöönotto on ollut mahdollista lukiolaisten jo olemassa olevien TVT-valmiuksien ansiosta.




Koko koulun opettajakunnalle on järjestetty runsaasti tieto- ja viestintäteknologian täydennyskoulutusta. Keskiössä on ollut vahvasti teknologian pedagoginen käyttö. Sähköisten oppikirjojen, materiaalien ja kokeiden sekä erilaisten sähköisten oppimisympäristöjen kokeilu jatkuu edelleen. Jokaisella ohjaavalla opettajalla on käytössään omien laitteiden lisäksi harjoittelijoille lainattavissa oleva iPad.  

Syyskuussa järjestetään aineenopettajaopiskelijoille yhteinen TVT-päivä. Aamupäivällä on asiantuntijaluennon lisäksi vieraan oppiaineen työpaja ja lounaan jälkeen jokainen harjoittelija viettää iltapäivän oman pääaineensa työpajassa. Työpajoista vastaavat ohjaavat opettajat yhdessä. Päivän tavoitteena on avata harjoittelijoille näkymiä oman ja vieraan oppiaineen erilaisiin pedagogisiin lähestymistapoihin.


Kirsti Koski, lukion rehtori
Marja Kemppinen, koulukohtainen LUTO-koordinaattori
Kuvat Jyväskylän normaalikoulun arkisto


tiistai 22. huhtikuuta 2014

Tampereen yliopiston normaalikoulu ja LUTO-hanke


Taustaa
Lukuvuonna 2014-2015 iPad on henkilökohtaisena opiskeluvälineenä käytössä kaikilla Tampereen norssin lukiolaisilla, tällä hetkellä iPad löytyy 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoilta. Lukion opettajilla on omat iPadit ja Apple-tv löytyy monista luokkatiloista. Lukiolaisten keskuudesta on valittu joukko iPad-tuutoreita, jotka saavat toisten opiskelijoiden ja koulun henkilökunnan iPadien käytön tukemisesta lukiokurssin.

Tampereen norssilla lukion toimintakulttuurin muutokseen on tähän mennessä panostettu erityisesti sähköistä arviointia ja lukiolaisten hyvinvointia edistävillä toimenpiteillä ja kokeiluilla. 


Sähköinen arviointi
Sähköistä arviointia on kehitetty suunnittelemalla Tampereen norssin koulukirjastoon sähköisiä kokeita varten tenttiakvaario Tampereen yliopiston tietohallinnon kanssa. Suunnittelu alkoi syksyllä 2013 tutustumiskäynnillä Tampereen yliopiston tenttiakvaarioon, jossa myös yksi lukion ryhmä teki kurssikokeensa sähköisesti. Tämän jälkeen aloitettiin suunnittelutyö normaalikoulun koulukirjaston muutostöiden osalta ja nyt keväällä 2014 tenttiakvaario on laitteita vaille valmis. Ennen tenttiakvaarion laitteiden saapumista lukiolaiset voivat tehdä tilassa sähköisiä kokeita iPadeillaan ohjatun käytön tilassa esim. Edmodo-sovelluksella, jota on käytetty sähköisten kurssikokeiden tekoon ja arviointiin mm. saksan, englannin ja äidinkielen kursseilla. 

Tenttiakvaarion tenttijärjestelmästä on suunnitteilla Tampereen yliopiston tenttijärjestelmän mukainen, mikä mahdollistaa myös opetusharjoittelijoiden sähköisten tenttien tekemisen normaalikoululta käsin. Tällä hetkellä Tampereen yliopisto käyttää sähköisissä tenteissä Moodle-ympäristöä. Tenttiakvaariota hyödynnetään myös Digabi-käyttöjärjestelmän tai muiden ylioppilaskirjoitusten sähköistymiseen liittyvien järjestelmien testaamiseen.
Tilan on tarkoitus toimia ajanvarausperiaatteella, jolloin opiskelija voi käydä tekemässä kokeen tenttiakvaariossa varaamanaan aikana kameravalvonnassa.

Sähköisen arvioinnin lisäksi Tampereen yliopiston normaalikoulun lukiossa on tehty eri aineryhmissä sähköisten oppimisympäristöjen sekä iPadin pedagogiseen käyttöön liittyviä kokeilu- ja tutkimushankkeita, joiden raportoinnit ovat parhaillaan käynnissä. Kokeilu- ja tutkimushankkeiden tulokset julkaistaan Tampereen yliopiston normaalikoulun omassa lukion kehittämishankkeen blogissa digitalisoituva-tynlukio.blogspot.fi, jossa voi myös seurata sähköiseen arviointiin ja Oiva-sovellukseen liittyviä kehitysaskeleita.



Lukiolaisten hyvinvoinnin tukeminen
Oiva-sovelluksen käyttöönotto aloitettiin Tampereen yliopiston normaalikoulun lukiossa syksyllä 2013. Tavoitteena oli tarjota työvälineitä jännittämisen ja stressin käsittelyyn abiturienteille, jotka osallistuivat kevään 2014 ylioppilaskokeisiin. 

Oiva -sovelluksen käyttöönotto aloitettiin abeille suunnatulla hyvinvointikurssilla. Kurssiin kuului myös osallistuminen tutkimukseen, joka toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja VTT:n kanssa. Tutkimuksen nimi on ”Nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja stressin vähentäminen Oiva-mobiilisovelluksen avulla.”

Hyvinvointikurssiin kuului kolme tapaamista, jossa ensimmäisellä kerralla informoitiin Oiva-sovelluksesta, otettiin sovellus käyttöön sekä tehtiin tutkimukseen kuuluva alkukartoitus, jossa mitattiin osallistujien kokemaa hyvinvointia ja stressin ja ahdistuksen tasoa. Ensimmäinen tapaaminen oli joulukuussa 2013. Toisella kertaa kyseltiin kuulumisia ja käyttäjäkokemuksia Oivan suhteen parin kuukauden käytön jälkeen. Kolmas ja viimein kerta oli maaliskuussa 2014. Tuolloin tehtiin jälleen kartoitus osallistujien kokemasta hyvinvoinnista kuulumisten ja käyttäjäkokemusten kartoitusten lisäksi.

Kurssilaiset työskentelivät omalla ajallaan itsenäisesti Oivan harjoitteiden parissa. Kaikkiin kolmeen tapaamiseen osallistuneet ja Oivaa vapaa-ajalla käyttäneet opiskelijat antoivat positiivista palautetta Oivasta. Opiskelijoiden kanssa käydyn keskustelun perusteella Oiva on hyvä ja selkeä sovellus, joka sopii hyvin opiskelijoille stressin ja jännityksen lievitykseen, univaikeuksien lievittämiseen sekä itsetutkiskeluun. Virallisia tutkimustuloksia vielä odotetaan.

Oiva- hyvinvointiohjelma 
www.oivamieli.fi