Uusia toimintatapoja lukion aloittamiseen:

kokemuksia kokeettomasta koeviikosta ja TVT-taitojen opettamisesta

Sanna Pöysä, Viikin normaalikoulu

Viime lukuvuoden aikana lukiossamme, Viikin normaalikoulussa,  heräsi toive kokeilla uudenlaisia toimintatapoja aloittavien lukiolaisten kanssa. Tavoitteena oli ensinnäkin helpottaa ensimmäisen jakson opiskelutaakkaa: opiskelijat olivat aiempina vuosina kokeneet ensimmäisen jakson ja erityisesti koeviikon raskaana ja pelottavana. Halusimme myös kokeilla uusia arviointitapoja: miten olisi mahdollista vahvistaa muiden arviointitapojen käyttöä kokeen sijasta?

Kolmas tavoitteemme liittyi viime vuosina lisääntyneeseen TVT:n käyttöön opetuksessa. Miten varmistua siitä, että lukiolaiset osaisivat käyttää laitteitaan ja opetuksessa hyödynnettäviä ohjelmia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lukio-opintoja, mutta kuitenkin niin etteivät kaikki asiat tulisi opiskeltavaksi kiireessä oppitunneilla? Aiempina vuosina opiskelijat ovat kokeneet stressaavana sen,  että jokaisella oppiaineella on ollut omat ohjelmat, niihin on joutunut tutustumaan vaihtelevalla nopeudella ja laitteiden käyttöä ei ole ehtinyt rauhassa sisäistää. Yritimmekin miettiä, miten saisimme tarpeeseen vastattua ja helpotettua näiltä osin lukioon siirtymistä.

“Kokeeton koeviikko” järjestettiin niin, että jokainen opettaja sai itse päättää järjestetäänkö koetta vai ei sekä pidetäänkö kokeen paikalla normaali oppitunti. Myös lyhyempään kokeeseen kannustettiin ja lopulta kävikin niin, että vain muutamasta aineesta oli koeviikolla koe ja muissa arviointi toteutettiin pitkin jaksoa esimerkiksi erilaisin projektein ja välitestauksin. Opiskelijoilta kysymäni palautteen perusteella uudenlainen koeviikko herätti monenlaisia ajatuksia. Koeviikkoa odotettiin toisaalta helpottunein tunnelmin, kun etukäteen oli tiedossa, ettei kokeita ole useita ja että nekin ovat lyhyempiä kuin normaalisti. Kokeeton koeviikko myös ohjasi työskentelemään läpi jakson, mihin on hyvä oppia jo heti lukion aikana. Toisaalta kritiikkiä herättivät tehtävät, mitä kokeiden sijaan pyydettiin tekemään: osa opiskelijoista koki rankkana sen, että jakson aikana tuli niin paljon koetta korvaavia projekteja ja muita tehtäviä. Joillekin oli myös jäänyt olo, ettei lopullinen kokonaiskuva syntynyt, kun “isoon” kokeeseen kertaaminen jäi pois. Myös tiedonkulussa on jatkossa oltava tarkempi: opiskelijoille ei ollut selvinnyt tarpeeksi ajoissa mistä kaikista oppiaineista kokeita on ja missä taas ei. Jäämmekin pohtimaan miten toimia ensi vuonna ensimmäisen koeviikon suhteen ja miten kehittää kokeetonta koeviikkoa toimivammaksi.

Kokeeton koeviikko mahdollisti ensimmäisessä jaksossa sen, että saimme uusille opiskelijoille mahtumaan aiempaa enemmän yhteisiä ryhmäytys- ja koulutustilaisuuksia. Opiskelijoille järjestettiin ensimmäisellä viikolla Viikin Stärä peli (Smart Feet-alustalla), jossa he kilpailivat pienissä ryhmissä koulumme lähiympäristössä Afrikan tähden hengessä. Samalla he tutustuivat paitsi toisiinsa myös koulun lähiympäristöön ja laitteiden (tapletit, älypuhelimet) käyttöön. Viikin Stärän kanssa samaan päivään olimme järjestäneet myös muuta ohjelmaa: TVT-testin mittaamaan lähtötasoa ja tulevia koulutustarpeita sekä opon ja rehtorin pitämän tapaamisen kurssivalintojen tarkistamiseksi. Ensimmäiselle kouluviikolle osuikin uusille opiskelijoille vain yksi tavallinen koulupäivä, kun ryhmäytyminen jatkui loppuviikosta vielä perinteidemme mukaisesti yön yli kestävällä Kiljavan seminaarilla.

Toisella kouluviikolla uusille opiskelijoille järjestettiin ensimmäistä kertaa TVT-päivä. Päivän aikana opiskelijat kiersivät pienryhmissä opettajien järjestämissä TVT- tuokioissa ottaen haltuun opinnoissa tarvittavia ohjelmia ja muita taitoja. Pisteitä olivat

●     Omien koneiden peruskäyttö ja ohjelmien lataus

●     Opiskelutekniikka lukiossa

●     GAFE- Googlen palvelut opiskelun tukena

●     Tiedonhankinta kirjastossa

●     ePortfolio-ohjelma Kyvyt.fi

Kokemuksemme TVT-päivästä olivat hyvät: opiskelijat saivat yhden päivän ajan keskittyä pelkästään TVT-taitojen oppimiseen ilman oppitunneilla olevaa kiirettä. Myös se toimi hyvin, että pisteitä oli useampia ja opiskelijaryhmät melko pieniä. Tällöin opiskelijoiden päivään tuli vaihtelevuutta ja heidän oli helpompi kysyä neuvoa kuin suuressa ryhmässä.

TVT-päivän jälkeen opiskelu lukiossa alkoi täysipainoisesti. TVT-taitoihin palattiin kuitenkin vielä kokeettoman koeviikon aikana, jolloin vapaaksi jääneille koepaikoille järjestettiin opiskelijoiden itsensä ja opettajien tärkeäksi kokemaa oppitunnin mittaista koulutusta (BYOD, Excel, Kielten oppimisalustat). Ensimmäinen koeviikko myös alkoi uusilla opiskelijoilla päivää muita myöhemmin, jotta alkujakson ryhmäytymisen ja TVT-päivän oppiaineissa menetettyjä tunteja saatiin korvattua.