Viikin normaalikoulussa läppärit ovat nyt
käytössä kolmatta lukuvuotta. Kokeilumme alkoi marraskuussa 2012, jolloin
silloiset 1. vuosikurssin opiskelijat saivat laitteet käyttöönsä. Nyt menossa
on siis kolmas ikäluokka.
Kahtena ensimmäisenä lukuvuonna opiskelijat
saivat laitteensa koululta edulliseen hintaan panttia vastaan. Tämän lukuvuoden
alussa tähän ei enää ollut varaa ja nyt jokainen hankkii itse oman laitteensa.
Opiskelijoita kannustettiin hankkimaan riittävän pieni ja kevyt laite, jotta
sitä viitsisi kantaa mukana. Laitekanta on nyt todella kirjava. 80 oppilaan
joukosta löytyy ainakin 55 erilaista laitetta. Tämä on suuri ero aiempiin
lukuvuosiin, jolloin lähes koko ikäluokalla oli sama laite. Laitteiden
yo-kelpoisuuden testaaminen saattaa olla aikamoinen haaste lähitulevaisuudessa.
Totesimme melko pian, että oppilaiden
TVT-taidoissa on suuria eroja ja yleisesti ottaen taidot olivat odotettua
heikompia. Päätimmekin nyt järjestää 1. vuosikurssin oppilaille kohdistettua
TVT-koulutusta heti lukuvuoden alussa, jotta laitteet saataisiin tehokkaampaan
käyttöön. Koulutus järjestettiin koeviikolla. Kokeet olivat vain yhden
oppitunnin mittaisia (yleensä koeaika klo 9.30-12.30) ja kolmena koepäivänä opiskelijoilla oli
koulutusta kokeen jälkeen.
Koulutuksen aiheita olivat:
- BYOD, GAFE (mm. tunnusten hallinta), Mika Parviainen
- Excel-koulutus, Ari Myllyviita
- Edmodo (erityisesti kielten opetuksessa), kieltenopettaja
Kokeiden lyhentäminen ei liittynyt ainoastaan
TVT-koulutukseen vaan haluamme muutenkin vähentää kokeen merkitystä ja kehittää
monipuolisempia arviointikäytänteitä. Ykkösten koeviikko oli päivää lyhempi
kuin muilla vuosikursseilla, jotta osaan oppiaineista saatiin yksi oppitunti
lisää.
Eri vuosikurssit kantavat laitteita mukana
vähän eri tavoin. Parhaiten ne kulkevat mukana 2.vuosikurssin opiskelijoilla,
joilla on koulun puolesta hankitut kevyet hybridi-laitteet. Olemmekin olleet
yllättyneitä, että yksi haaste on ollut saada opiskelijat kuljettamaan
laitteita mukanaan. Osa käyttää tuntityöskentelyyn puhelinta, mikä ei ainakaan
kirjoittaessa ole ihannevaihtoehto. Olemme myös kohdanneet odotettua enemmän
muutosvastarintaa ja opiskelijat ovat toivoneet, että laitteita käytettäisiin
vähemmän, jotta opiskeluun jäisi enemmän aikaa.
Laitteiden kanssa on ollut jonkun verran
teknisiä ongelmia. Tänä vuonna niitä on ollut vähemmän tai ne eivät enää tule
samalla tavalla tietoomme, koska kaikilla ykkösillä on omat laitteet käytössä. Erilaisten
ongelmien ratkaisemisessa olemme hyödyntäneet tutor-oppilaita, jotka ovat
toimineet eräänlaisina mikrotukihenkilöinä. Tutorit koulutetaan 1.
vuosikurssilla ja he toimivat muiden apuna 2. vuosikurssilla. Tutoreita on tänä
lukuvuonna 10. Koulutuksen aiheita ovat mm. virustorjunta, tietoturva ja
langattoman verkon tehokkuuden arviointi. Opiskelijat saavat toiminnasta yhden
valinnaisen kurssin. Tavoitteena on, että nyt koulutettavat ykköset osaavat
ensi vuonna testata laitteiden yo-kelpoisuuden.
Koulussamme on ollut paljon erilaista TVT-koulutusta,
mutta sitä kaivataan edelleen. Erityisesti kaipaamme pedagogista keskustelua.
Omien kokeilujen jakaminen ja niistä keskustelu omassa aineryhmässä on ollut
hyödyllistä ja toivomme, että tällaiselle olisi enemmän aikaa. Myös arviointi
mietityttää. Mikä on se lisäarvo mitä eri oppiaineissa haemme? Mikä on mielekästä
arviointia TVT:ä hyödyntäen? Ainakin kielissä pelkäämme monivalinnan
lisääntymistä. Sen sijaan, että pyrkisimme autenttiseen arviointiin, menemmekin
ehkä arvioinnissa taaksepäin.
Koulumme haki ja sai EU:n myöntämää Erasmus+
-apurahaa opettajien täydennyskoulutukseen. Erasmus-hakemuksessa kirjattujen
tavoitteiden pitää liittyä muuhun koulun kehitystoimintaan ja toimia tämän
kehitystoiminnan tukena. Liitimme oman hakemuksemme LUTO-projektiin ja lukiomme
kehitystoimintaan. Kolme koulumme opettajaa onkin jo ollut tänä syksynä TVT:n
käyttöön liittyvillä kursseilla ja keväällä kaksi opettajaa lähtee
varjostuskeikalle (job shadowing) Italiaan.
Annu Ojala
Ari Myllyviita
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti