perjantai 29. elokuuta 2014

Sähköistä kielisalkkutyöskentelyä

Keväällä 2014 toteutimme lukion B-ruotsin kolmannen kurssin (RUB3) kahden ryhmän kanssa sähköisenä kielisalkkuna. Suunnittelin kurssin yhdessä Aino Kinnusen kanssa, joka tekee aiheesta maisterintutkielmaansa Tampereen yliopistoon. Hänen tarkoituksensa on selvittää, miten opiskelijat kokevat sähköisen salkkutyöskentelyn ja miten sen avulla voidaan tukea lukiolaisten itseohjautuvuuden kehittymistä. Aino teetti opiskelijoille sekä alku- että loppukyselyn ja oli mukana tutkivana apuopettajana toisen ryhmän jokaisella salkkutunnilla keräämässä kokemuksia ja tekemässä havaintoja.


Kurssin kuudesta viikkotunnista kaksi käytettiin aina salkkutöiden työstämiseen. Lisäksi annoin kurssin aikana tavallista vähemmän läksyjä, jotta opiskelijoilla olisi riittävästi aikaa työstää omia töitään.

Kunkin opiskelijan tuli kurssin aikana tehdä viisi salkkutyötä, joista hän valitsi arvioitaviksi kolme mieleisintä. Arvioitavien töiden reunaehtoina oli se, että yhden niistä oli oltava suullinen ja yhden parin tai ryhmän kanssa tehty. Luonnollisesti nämä ehdot voitiin kuitata yhdellä työllä, niin kuin usein tapahtuikin. Salkkutöiden lisäksi oppilaat kirjoittivat oppimispäiväkirjaa ja itsearvioinnin, jonka yhteydessä he saivat ehdottaa itselleen kurssiarvosanaa perustelujen kera. Näiden lisäksi kurssin aikana pidettiin muutama kuuntelu ja sanakoe, jotka opiskelija sai halutessaan liittää osaksi arvioitavaa salkkuaan.

Korostimme myös sitä, että salkkutöitä tehtäessä tulee miettiä, kuka tekstin tuottaa, kenelle se on tarkoitettu ja mikä tällaisen tekstin konteksti voisi olla. Tällä pyrimme simuloimaan autenttista kielenkäyttöä ja välttää sitä, että opiskelija kirjoittaa opettajalle. Osa opiskelijoista ymmärsi nopeasti tämän, kun taas toisten oli tuesta ja kannustuksesta huolimatta vaikea sisäistää ajatusta.

Käytimme salkkutöiden palautuksessa Showbie-sovellusta, joka oli vaivaton ja erittäin toimiva alusta salkkutyöskentelylle. Sinne opiskelijat laittoivat erilaisilla sovelluksilla (esim. Pages, Keynote ja Notability) luomansa tekstit pdf-muodossa, jotta minun oli helppo merkitä niihin omat kommenttini. Opiskelijat tekivät myös lyhyitä videoita iMoviella tai äänityksiä Showbien voicenote-toiminnolla.
Opiskelijat olivat pääosin tyytyväisiä salkkukurssiin, joskin osalla oli asennoitumisvaikeuksia, mikä näkyi saamattomuutena ja alisuorittamisena. Moni nautti siitä, että sai itse päättää tarkan aiheen ja toteutustavan. Lisäksi moni piti kurssin aikaista prosessikirjoittamista tehokkaana ja kehittävänä, sillä samalla tuli tietoisesti pohdittua, miten opiskeltu kieliaines muuttuu käyttökieleksi.
 
 
 
Teksti ja kuvat: Olli-Pekka Salo, ruotsin lehtori, Jyväskylän normaalikoulu
 
JK. Opetushallitus julkaisi viime vuonna eurooppalaisen kielisalkun verkkoversion (http://kielisalkku.edu.fi/fi) perusopetuksen käyttöön ja kielisalkkutyöskentely tullaan mainitsemaan myös seuraavissa ops-perusteissa.

torstai 28. elokuuta 2014

Matematiikan uusi oppimistila

Uuden oppimistilan suunnittelussa pyrittiin säilyttämään uuden tekniikan keskellä matematiikan opetukseen perinteisesti liittyvä liitutaulu - tosin yliopistomaisena tilaa säästävänä kolmen taulun päällekkäisenä liukuyhdistelmänä. Koska oppimistila on tarkoitettu melko suurelle ryhmälle (32 oppilasta/opiskelijaa), työpisteiden suunta käännettiin luokan pitkälle sivulle syvyyssuunnan lyhentämiseksi. Tämä edellytti kosketusnäyttöjen asentamista keskelle sijoitetun liitutauluyksikön molemmille puolille. Myös aiemmin käytössä olleet liitutaulu ja aktiivitaulu tekniikkoineen päätettiin säilyttää luokan lyhyellä sivulla tilan monipuolisen käytön turvaamiseksi. Aiempaa kiinteää kalustusta purettiin jonkin verran.           

                                                                                             

Sisustusta suunniteltaessa vertailimme erilaisia pulpettimalleja. Tavoitteena oli löytää sellaiset työpöydät, jotka sopisivat yksilötyöskentelyyn mutta olisivat kuitenkin tarvittaessa helposti siirrettävissä ryhmätyöskentelyä varten. Uusista pulpettimalleista emme kuitenkaan löytäneet mieluisia. Jotkut pöydät olivat työtilaltaan aivan liian pieniä, toiset liian suuria ja huteria. Lopulta päädyimme hankkimaan jo olemassa oleviin pulpetteihimme uudet vaaleampisävyiset kannet, jotta oppimistila saisi niidenkin ansiosta valoisamman ilmeen. Koska koulussamme on sekä yläkoululaisia että lukiolaisia, ergonomiaan haluttiin panostaa hankkimalla oppimistilaan korkeussäädettävät ja hyvät työtuolit, joissa on istuinpehmusteet. Työtuoleissa on pyörät, joten ne ovat helposti luokassa liikuteltavissa.

Luokkaan sisustettiin myös sohvanurkkaus. Oppilaat ja opiskelijat pääsivät kokeilemaan kalusteita ja vaikuttamaan valintoihin. Suunnitteluvaiheessa pohdittiin paljon erilaisia värivaihtoehtoja; lopulta päädyttiin rauhoittaviin sinisiin sävyihin.

Sähköisten kokeiden toteuttamista luokkatilassa pohdittiin ja todettiin, että luokan ylätilan kiskostoista on saatavissa riittävä määrä sähköpisteitä latauslaitteille.

Kosketusnäytöiksi valittiin Smart-kosketusnäytöt, joista koulullamme on jo aiempaa käyttökokemusta. Lisäksi valintaan vaikutti hyviksi todettu kuvanlaatu sekä yhteensopivuus luokan muuhun esitystekniikkaan. Luokan kaiken esitystekniikan yhteen liittävä ohjausyksikkö on vielä kirjoitushetkellä asentamatta. Tavoitteena on myös saada luokan ulkopuoliselle oleskelukäytävälle näytöt, joilla esitetään matemaattisia ongelmia ja ohjelmia.

Teksti: Jyväskylän normaalikoulu, matematiikan aineryhmä
Kuva: Mika Antola

tiistai 19. elokuuta 2014

Päivittäin on mahdollisuus oppia jotain uutta aurinkokunnastamme




Jyväskylän normaalikoulun lukiossa luonnontieteiden luokka ja sitä ympäröivä aulatila on päivitetty 2010-luvun tietojen ja taitojen oppimista edistäviksi moderneiksi oppimistiloiksi yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Agora Centerin tutkimusryhmän kanssa. Suunnittelutyö oli käyttäjäkeskeistä. Uusi oppimistila innosti myös vieraiden kielten ja matematiikan luokkatilojen muuntamiseen oppimisympäristöiksi, jotka mahdollistavat monipuoliset ja joustavat ratkaisut oppimisen eri osa-alueilla ja eri oppimistyylejä tukien. Uudistettujen tilojen helppo muunneltavuus on kannustanut niin opiskelijoita, opettajia kuin opettajaharjoittelijoita vaihteleviin toimintatapoihin. Opiskelijakyselyiden mukaan uudet tilat ovat saaneet hyvän vastaanoton. Opiskelijat kokevat, että erityisesti pari- ja ryhmätyöt sekä teknologian hyödyntäminen on lisääntynyt uusien tilojen myötä




Toimintaympäristöjen monipuolistaminen jatkuu elokuusta lähtien kielistudion päivittämisellä sähköisten kokeiden toteuttamista varten. Luonnontieteen aulatilaa kehitetään edelleen niin, että aurinkokuntamalli on saamassa alapuolelleen biologian oppimisen tilaan mm. viherseinän ja muunneltavia ryhmätyötiloja.




Tästä syksystä alkaen kaikilla lukiolaisilla on käytössä iPad. Lukiolaiset pääsevät kirjautumaan yliopiston langattomaan wlan-verkkoon, mikä mahdollistaa henkilökohtaisten laitteiden käytön oman koulun lisäksi koko yliopistoalueella ja siten edesauttaa yhteistyötä eri ainelaitosten kanssa.

Kaikissa oppiaineissa emme käytä painettua materiaalia ollenkaan, vaan toiminta on keskittynyt sähköiseen ympäristöön. Tavoitteena on, ettei opiskelijoiden hankkimien maksullisten sovellusten osuus koko sisällöstä olisi kohtuuton mutta silti pedagogisesti mahdollisimman kattava.  Opiskelijat ovat voineet käyttää parhaaksi kokemiaan sovelluksia. Uusien ideoiden ja sovellusten nopea ja joustava käyttöönotto on ollut mahdollista lukiolaisten jo olemassa olevien TVT-valmiuksien ansiosta.




Koko koulun opettajakunnalle on järjestetty runsaasti tieto- ja viestintäteknologian täydennyskoulutusta. Keskiössä on ollut vahvasti teknologian pedagoginen käyttö. Sähköisten oppikirjojen, materiaalien ja kokeiden sekä erilaisten sähköisten oppimisympäristöjen kokeilu jatkuu edelleen. Jokaisella ohjaavalla opettajalla on käytössään omien laitteiden lisäksi harjoittelijoille lainattavissa oleva iPad.  

Syyskuussa järjestetään aineenopettajaopiskelijoille yhteinen TVT-päivä. Aamupäivällä on asiantuntijaluennon lisäksi vieraan oppiaineen työpaja ja lounaan jälkeen jokainen harjoittelija viettää iltapäivän oman pääaineensa työpajassa. Työpajoista vastaavat ohjaavat opettajat yhdessä. Päivän tavoitteena on avata harjoittelijoille näkymiä oman ja vieraan oppiaineen erilaisiin pedagogisiin lähestymistapoihin.


Kirsti Koski, lukion rehtori
Marja Kemppinen, koulukohtainen LUTO-koordinaattori
Kuvat Jyväskylän normaalikoulun arkisto


tiistai 22. huhtikuuta 2014

Tampereen yliopiston normaalikoulu ja LUTO-hanke


Taustaa
Lukuvuonna 2014-2015 iPad on henkilökohtaisena opiskeluvälineenä käytössä kaikilla Tampereen norssin lukiolaisilla, tällä hetkellä iPad löytyy 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoilta. Lukion opettajilla on omat iPadit ja Apple-tv löytyy monista luokkatiloista. Lukiolaisten keskuudesta on valittu joukko iPad-tuutoreita, jotka saavat toisten opiskelijoiden ja koulun henkilökunnan iPadien käytön tukemisesta lukiokurssin.

Tampereen norssilla lukion toimintakulttuurin muutokseen on tähän mennessä panostettu erityisesti sähköistä arviointia ja lukiolaisten hyvinvointia edistävillä toimenpiteillä ja kokeiluilla. 


Sähköinen arviointi
Sähköistä arviointia on kehitetty suunnittelemalla Tampereen norssin koulukirjastoon sähköisiä kokeita varten tenttiakvaario Tampereen yliopiston tietohallinnon kanssa. Suunnittelu alkoi syksyllä 2013 tutustumiskäynnillä Tampereen yliopiston tenttiakvaarioon, jossa myös yksi lukion ryhmä teki kurssikokeensa sähköisesti. Tämän jälkeen aloitettiin suunnittelutyö normaalikoulun koulukirjaston muutostöiden osalta ja nyt keväällä 2014 tenttiakvaario on laitteita vaille valmis. Ennen tenttiakvaarion laitteiden saapumista lukiolaiset voivat tehdä tilassa sähköisiä kokeita iPadeillaan ohjatun käytön tilassa esim. Edmodo-sovelluksella, jota on käytetty sähköisten kurssikokeiden tekoon ja arviointiin mm. saksan, englannin ja äidinkielen kursseilla. 

Tenttiakvaarion tenttijärjestelmästä on suunnitteilla Tampereen yliopiston tenttijärjestelmän mukainen, mikä mahdollistaa myös opetusharjoittelijoiden sähköisten tenttien tekemisen normaalikoululta käsin. Tällä hetkellä Tampereen yliopisto käyttää sähköisissä tenteissä Moodle-ympäristöä. Tenttiakvaariota hyödynnetään myös Digabi-käyttöjärjestelmän tai muiden ylioppilaskirjoitusten sähköistymiseen liittyvien järjestelmien testaamiseen.
Tilan on tarkoitus toimia ajanvarausperiaatteella, jolloin opiskelija voi käydä tekemässä kokeen tenttiakvaariossa varaamanaan aikana kameravalvonnassa.

Sähköisen arvioinnin lisäksi Tampereen yliopiston normaalikoulun lukiossa on tehty eri aineryhmissä sähköisten oppimisympäristöjen sekä iPadin pedagogiseen käyttöön liittyviä kokeilu- ja tutkimushankkeita, joiden raportoinnit ovat parhaillaan käynnissä. Kokeilu- ja tutkimushankkeiden tulokset julkaistaan Tampereen yliopiston normaalikoulun omassa lukion kehittämishankkeen blogissa digitalisoituva-tynlukio.blogspot.fi, jossa voi myös seurata sähköiseen arviointiin ja Oiva-sovellukseen liittyviä kehitysaskeleita.



Lukiolaisten hyvinvoinnin tukeminen
Oiva-sovelluksen käyttöönotto aloitettiin Tampereen yliopiston normaalikoulun lukiossa syksyllä 2013. Tavoitteena oli tarjota työvälineitä jännittämisen ja stressin käsittelyyn abiturienteille, jotka osallistuivat kevään 2014 ylioppilaskokeisiin. 

Oiva -sovelluksen käyttöönotto aloitettiin abeille suunnatulla hyvinvointikurssilla. Kurssiin kuului myös osallistuminen tutkimukseen, joka toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja VTT:n kanssa. Tutkimuksen nimi on ”Nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja stressin vähentäminen Oiva-mobiilisovelluksen avulla.”

Hyvinvointikurssiin kuului kolme tapaamista, jossa ensimmäisellä kerralla informoitiin Oiva-sovelluksesta, otettiin sovellus käyttöön sekä tehtiin tutkimukseen kuuluva alkukartoitus, jossa mitattiin osallistujien kokemaa hyvinvointia ja stressin ja ahdistuksen tasoa. Ensimmäinen tapaaminen oli joulukuussa 2013. Toisella kertaa kyseltiin kuulumisia ja käyttäjäkokemuksia Oivan suhteen parin kuukauden käytön jälkeen. Kolmas ja viimein kerta oli maaliskuussa 2014. Tuolloin tehtiin jälleen kartoitus osallistujien kokemasta hyvinvoinnista kuulumisten ja käyttäjäkokemusten kartoitusten lisäksi.

Kurssilaiset työskentelivät omalla ajallaan itsenäisesti Oivan harjoitteiden parissa. Kaikkiin kolmeen tapaamiseen osallistuneet ja Oivaa vapaa-ajalla käyttäneet opiskelijat antoivat positiivista palautetta Oivasta. Opiskelijoiden kanssa käydyn keskustelun perusteella Oiva on hyvä ja selkeä sovellus, joka sopii hyvin opiskelijoille stressin ja jännityksen lievitykseen, univaikeuksien lievittämiseen sekä itsetutkiskeluun. Virallisia tutkimustuloksia vielä odotetaan.

Oiva- hyvinvointiohjelma 
www.oivamieli.fi







LUTO vid Vasa övningsskola

Vid Vasa övningsskolas gymnasium ser vi LUTO-projektet som en god möjlighet att skapa kontaktytor till övriga övningsskolor. Genom detta kan vi få och dela med oss av kunskaper och erfarenheter då det gäller utvecklingen av skolans verksamhetskultur och lärmiljö. Nedan följer några exempel på sådant som varit och är aktuellt under läsåret 2013-2014.

1. 1-1 från hösten 2014
Vi närmar oss övergången till en digitaliserad studentexamen och de första elektroniska proven skrivs hösten 2016. De studerande som inleder sina studier i gymnasiet i höst kommer troligen att skriva något av studentproven med hjälp av dator. Vid Vasa övningsskolas gymnasium planerar vi nu på allvar att fr.o.m. hösten 2014 gå in för det som brukar kallas 1-1 (en dator per studerande). Vi har en grupp som aktivt jobbar med detta och vi har konstaterat att det finns mycket som behöver tas i beaktande. Det kunde vara intressant att också höra mera om hur övriga övningsskolor tänker kring dessa frågor.

2. Digitalisering av undervisning samt elektroniska uppgifter och prov
Ett av LUTO-projektets konkreta mål är att utvärdera och utveckla användningen av elektroniska verktyg och material i undervisningen. Under läsåret har detta varit ett högaktuellt tema vid Vasa övningsskola. Lärarna har dels jobbat kring dessa frågor i ämnesgrupper inom skolan och dels också tillsammans med lärare från övriga gymnasier i Vasanejden, inom Vi7-nätverket. Förhoppningsvis kan övriga övningsskolor få del av detta arbete via kommande ämnesgruppsträffar som ordnas i LUTO-projektets regi
.
3. Windows 8 tablets i undervisningen
Under läsåret har lärare använt en klassuppsättning Windows 8 tabletter i sin undervisning. Datorerna har varit bokningsbara och har använts inom ett flertal ämnen. Datorerna är så kallade hybrider, dvs. de kan användas som en vanlig laptop med tangentbord men tangentbordet kan också kopplas loss och på så sätt kan man använda den som en fristående pekplatta. Under våren kommer vi att försöka summera och utvärdera om dessa typer av datorer ger något mervärde till undervisningen.

4. Experntäverk – experter online
Vasa övningsskolas gymnasium deltar för tillfället i utvecklingsarbetet kring Expertnätverk i Svenskfinland tillsammans med Karleby svenska gymnasium och Kronoby gymnasium. Projektet fungerar i nära samarbetet med Ekonomiska Informationsbyrån (www.tat.fi) som koordinerar Näringslivets Ungdomsprogram och som upprätthåller webbtjänsten. Syftet är att föra ungdomar, skolvärlden och arbetslivet närmare varandra genom att erbjuda studerande och experter möjligheter till dialog.
Tanken är att en expert kan göra ett virtuellt besök till klassrummet, berättar om ämnet och sitt yrke utgående från sitt eget arbete och sina egna erfarenheter, och svarar på studerandens frågor. På ett behändigt sätt kan ett expertbesök tillföra ny information, nya synvinklar och diskussionsämnen till lektionen. Mera information på finns på www.expertnatverk.fi  och www.asiantuntijaverkosto.fi.

5. Didactor
Didactor är en lärmiljö på nätet och ett digitalt verktyg för läraren. Vid Övningsskolan används Didactor främst inom språkundervisningen men även inom andra ämnen. Elisabeth Horn, lärare i engelska, skrev en artikel om denna lärmiljö i Tutkoke-nyhetsbrevet som utkom i februari. Eftersom arbetet med Didactor också berör sådant som är aktuellt inom LUTO-projektet, bifogas artikeln här.

Andreas Sundstedt, IT-pedagog

maanantai 17. maaliskuuta 2014

WEBINAARI käänteisestä oppimisesta

Luton ensimmäinen webinaari on nyt pidetty! Aiheena oli flipped classroom eli käänteinen oppiminen. Aluksi Turun normaalikoulun matematiikan opettaja Jooseppi Järvinen kertoi omista kokemuksistaan, jonka jälkeen Helsingin normaalilyseon matematiikan opettaja Jani Kiviharjulla oli kommenttipuheenvuoro. Lopuksi myös yleisöllä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä ja osallistua keskusteluun. Webinaarista tehtiin kaksi tallennetta, jotka löydät oheisten linkkien takaa. Vaikka esittäjät edustavatkin matemaattisia aineita, antaa esitys uusia virikkeitä jokaiselle lukion opettajalle.
 

Jooseppi Järvinen (33 min): https://webmeeting.utu.fi/p5m1qeygtga

Jani Kiviharju + keskustelu (19 min): https://webmeeting.utu.fi/p15tshcrj08

 



tiistai 4. maaliskuuta 2014

Viikin normaalikoulun LUTO-startti




Aktiivisempi LUTO:n parissa työskentely aloitettiin Viikissä joululoman jälkeen. Hankkeesta keskusteltiin pitkään lukiopedagogiikkaa pohtivassa työryhmässä, jossa on edustajia lähes kaikista aineryhmistä. Parin tunnin keskustelun aikana pystyttiin kuitenkin vain raapaisemaan pintaa, sillä hankkeeseen kirjatut tavoitteet ovat kunnianhimoisia. Halua (ja tarvetta) kehittää ja pohtia lukion toimintakulttuuria kyllä löytyy.

Seuraavaksi aihe otettiin esiin opettajainkokouksessa, jossa opettajat miettivät aineryhmittäin mitä hankkeeseen kirjatut tavoitteet voisivat merkitä oman aineen kohdalla. Tukena aineryhmillä oli Katrina Vartiaisen tekemä PowerPoint, johon on hyvin tiivistetty olennainen hankkeesta. (Kiitos, Katrina!) Aineryhmän mahdolliset tavoitteet kirjattiin ranskalaisin viivoin ja lähetettiin koordinaattorille. 

Eri aineryhmien ajatukset ja ideat erosivat aika paljon toisistaan. Melko suuren osan tavoitteista voisi kuitenkin kirjata kolmen pääotsikon alle.

1. Arvioinnin monipuolistaminen

Yleisesti voi todeta, että aineryhmissä oli kiinnostusta pienentää loppukokeen merkitystä ja kehittää erilaisia prosessi-, vertais- ja itsearvioinnin muotoja, ei tosi välttämättä digitaalisesti. Opiskelijoiden olisi hyvä saada enemmän oppimista tukevaa palautetta kurssin aikana. Viikissä myös harkitaan kokeilua, jossa koeviikosta luovuttaisiin lukion 1. vuosikurssin 1. jaksossa. Tämä luultavammin monipuolistaisi arviointia. Koeviikon päivät haluttaisiin hyödyntää kahdella tavalla. Saisimme enemmän aikaa läppäreihin tutustumiseen, ohjelmien lataamiseen jne., mikä helpottaisi ja tehostasi tuntityöskentelyä lukuvuoden alussa. Lisäksi aika hyödynnettäisiin opiskelustrategioiden opiskeluun. 

2. Yhteisöllisen työskentelyn kehittäminen

Tähän oli kiinnostusta ensisijaisesti TVT:ä hyödyntäen (Yammer, wiki-selostukset, elomake/Socrative-käsitetesti jne). Myös oppimista tukeva sosiaalinen kanssakäyminen koettiin tärkeäksi.  Äidinkielen aineryhmä puolestaan oli kiinnostunut yhteistyöstä koulun ulkopuolella (vierailut päiväkotiin/vanhainkotiin, haastattelut, vapaaehtoistyö).

3. TVT-työskentelyn tuen kehittäminen

TVT:n hyödyntämiseen ja opettajien kouluttamiseen on panostettu Viikissä jo parin vuoden ajan. Lukion 1. ja 2. vsk opiskelijoilla on läppärit käytössä. Vaikka monenlaista on tehty, muutos on hidas. Opiskelijoiden taidoissa on melko suuria eroja ja koneiden kanssa jonkun verran teknisiä ongelmia. Olemme keränneet opiskelijoilta palautetta ja pyrimme huomioimaan sen TVT-tukea kehittäessä. Myös opettajien taidoissa on suuria eroja ja koulutukseen on edelleen tarvetta.

Viikki on kutsunut muiden norssien vieraiden kielten opettajat vierailulle 2.4. Osallistujalistalla on nyt 35 nimeä. Tarkoituksena on jakaa omia hyviä TVT-käytänteitä ja jokainen norssi vastaa osaltaan ohjelmasta valmistamalla noin 20-30 min esityksen. Ajatuksena on keskittyä nimenomaan pedagogiseen näkökulmaan esimerkiksi erilaisten sovellusten esittelyn sijaan.  Lisäksi tilaisuudessa puhuu Krista Kindt-Salojärvi, jolla on vuosien kokemus TVT:n aktiivisesta hyödyntämisestä kielten opetuksessa. 

Viikki on myös mukana Grundtvig-projektissa ”Quality in Blended Learning”. Viikin osuus hankkeessa on toteuttaa projektissa määriteltyjä laatukriteerejä noudattava monimuotokurssi vuonna 2015. Toivomme tätä kautta saavamme uusia ajatuksia myös lukion monimuoto-opetuksen kehittämiseen.